keskiviikko 26. helmikuuta 2014

VI


Hui kun on pitänyt kiirettä kaikenlaisten asioiden kanssa. Tuntuu siltä kuin päivässä ei olisi tarpeeksi tunteja.

Aloitin salilla käymisen eilen fysioterapeuttisella puolella kroonisen päänsäryn, selkäkipujen, skolioosin ja "yliliikkuevien" selkänikamien takia. Käyn myös maanantaisin ja keskiviikkoisin ystäväni kanssa lenkillä, joten luulen että kyllä kivut tulevaisuudessa helpottavat. Olen yllättynyt kuinka paljon oikeastaan pidän (taas) liikkumisesta ajatellen että olen ollut aika laiskalla päällä viimeiset pari vuotta. Jos ei siis luetella satunnaista tanssin harjoittelemista kotona ja koirien lenkitystä. Nuorempana joskus ala- ja yläasteella olin ihan hullu liikkuja, otin myös vapaavalinnaista liikuntaa tavallisten liikuntatuntien lisäksi. Muita liikunnanmuotoja oli tanssi, koirien lenkitys jne.

Kuitenkin, jokaisen pitkän päivän jälkeen on ihana päästä lepäilemään omaan makuuhuoneeseeni. Olen niin rakastunut uuteen sisustustyyliini makkarissa, se on jotenkin lämmin ja "aikuismainen" verrattuna siihen sekamelskaan joka vallitsi huoneessani viimeisen vuoden.
Parasta tosiaan yksin asuessa on se, että saa toteuttaa itseään kuinka haluaa.




Olen myös innostunut (ehkä hieman liikaakin) eBayn ihmeellisestä maailmasta. Ei se osteleminen ole edes se hauskin osuus vaan se kun pääsee kunnolla biddaamaan eli tekemään tarjouksia tuotteista vaikkei voittaisikaan.
Kieltämättä kyllä sieltä on jotai voitettukin halpaan hintaan ja siksi ostettu. Jokunen laukku, peruukki ja paita on tarttunut matkaan. 
Teen jonkun kunnon peruukkipostauksen tässä joku päivä jossa esittelen hieman erilaisia tyylejä!

eBayssä ehkä parasta on kuitenkin hintojen lisäksi se että myyjät siellä ovat todella sosiaalisia asiakkaidensa kanssa, hinnat ovat usein alhaisia, paketit tulevat lähimpään Postiin eikä tulliin. Myyjien kanssa voi myös sopia jos on jotain erityistä mielessä. Suomi kuitenkin on melko kallis maa niin tässä on hyvä vaihtoehto mistä hankkia tarvitsemansa. Ainut miinuspuoli on se, että pakettien saapumisessa menee yleensä pari viikkoa, joskus harvoin jopa kuukausi ja se, että eBayhin voi jäädä helposti koukkuun. Joten maltilla sinne sivulle!


Viisi laukkua on tullut eBaystä hommattua sen aikana kun olen ollut siellä "asiakkaana", koot vaihtelevat melko pienestä keskikokoiseen. Jokaisessa oli mukana olka- tai vaihtohihnat. Hintaa näillä on yhteensä 65 euroa. En voisi kuvitella saavani tolla hinnalla kuin yhden, max kaksi, laukkua Suomesta. Suosittelen siis kovasti.

torstai 20. helmikuuta 2014

V

Heiheiiii! Tässä nyt tulee sitä lupaamaani juttua josta kerroin aiemmassa postauksessa!

Meikkihistoriaa minulta löytyy sellaisen 8 vuoden verran ja koko sen ajan olen himoinnut omaa makeup brush-settiä, sekä kunnon luomiväripalettia. Olen aina ollut erittäin pihi/tarkka rahankäyttäjä ja (melko rahatonkin) niin en ole raaskinut sen kummemmin itselleni mitään ostella.
Nyt kuitenkin monen vuoden jälkeen päätin että kyllä minä olen sen verran ansainnut. 
Joten ostin sitten tällaisia:



Tämä setti sisältää kaikki tarvittavat blenderit, siveltimet yms. perus meikkiharrastelijalle ja hintakaan ei ole kovin kallis näin laadukkaista välineistä. Suosittelen kovasti!




(Anteeksi huonosti valaistut kuvat)
Tämä luomiväri paletti on aivan ihana. Pretty.fi'ssä vaihtoehtoina on kaksi samantyylistä palettia joista toinen sisältää pelkkiä matta luomivärejä ja toinen molempia. Otin siis sen jossa on molempia, että pääsisin toteuttamaan itseäni mahdollisimman monilla eri tyyleillä. Luomivärit ovat erittäin pigmenttisiä ja pysyvät hyvin. En saa tarpeekseni niistä! :D Tässä vielä kuvaa luomivärien pigmentistä kädelle laitettuna:


Ja sitten! Hieman kuvaa tältä viikolta kun päätin hieman leikkiä liilalla, violetilla, mustalla ja valkoisella luomivärillä, sekä minun superihanalla Charlie Chaplin tyylisellä hatulla! :D



Olen aivan rakastunut ruskeiden piilareiden ja liilan silmämeikin yhdistelmään! Toivon vain että pääsisin pian värjäämään hiukseni niin voisin uudistaa itseäni muutenkin kuin silmämeikin avulla, mutta pidennyksiä pitää vielä odotella.....

Päätin tässä kirjoittamisen lomassa, että jatkan sisustus, ebay yms aiheista seuraavassa merkinnässä. Muuten tästä tulee aivan liian pitkä eikä kukaan jaksa sellaisia lukea :Dd

Mainitsen vielä kuitenkin uusimpia ihonhoitotuotteitani. Niinkuin alussa kerroin niin en ole kovin varakas joten kaikki meikkityylini, hiustyylini, vaatteeni ja kaikenlaiset kosmeettiset asiat hoituvat hyvin halvalla. Säästän pitkään jokaista ostosta varten ja joskus olen tehnyt luomivärityylejäni jopa H&M'n 2e alennusmeikeillä. Tämä ei välttämättä ole huono asia (eikä todellakaan hävettävä) koska voin näyttää kaikille samassa tilanteessa oleville että raha ei ole kaikki kaikessa!

Anyways, päivittäiseen ihonhoitooni kuuluu rasvaus, rasvaus ja rasvaus. Ihan millä tahansa (halvimmalla) rasvalla minkä olen löytänyt. Kärsin atooppisesta ihosta niin ihoni pitää päästä varpaisiin rasvata mieluiten useamman kerran päivässä. Kasvojeni pesuun käytän ihan perus käsisaippuaa, se toimii oikein hyvin minulle koska se tulee halvaksi ja se ei rasita ihoa jos muistaa vain rasvata kasvonsa jälkeenpäin (jopa parikin kertaa). 


Nyt kuitenkin apteekissa käydessäni bongasin alennuksesta kaksi kuivalle ja herkälle iholle -rasvaa joten päädyin ostamaan ne. Olen ollut erittäin tyytyväinen koska rasva ei jätä inhoittavaa fiilistä ja se imeytyy nopeasti. Yhteishintaa tuli kehoon ja naamaan käytettävään rasvaan 11 euroa. :)

Tässä kaikki tällä kertaa ja ensi merkinnässä sitten lisää kaikenlaista höpinää!


Ps. Poikaystäväni perheen koiraa ei ole vieläkään löytynyt niin kaikki Hyvinkäällä ja Hyvinkään lähellä asuvat silmät tarkkani pienen beigen/aprikoosin värisen poika villakoiran varalta. Saattaa hyvin piileskellä myös takapihoilla tai pihavajoissa, sekä talojen alla suojaa etsien. Kiitos!

tiistai 18. helmikuuta 2014

IV: TÄRKEÄÄ!!

Hei kaikki! Nyt on ollut vähän esteitä tässä merkinnän aloittamisessa, koska olen nukkunut erittäin huonosti stressin yms takia ja siksi en ole jotenkin saanut ajatuksiani kasaan. 
Poikaystäväni perheen vanhin koira karkasi Nurmijärvellä toissapäivänä (16.2.) ja olemme kaikki huolissamme kun häntä ei ole vielä löydetty/saatu kiinni.
Jos vastaanne tulee mitään näköhavaintoja koirasta niin olisi hienoa, että ilmoittaisitte poikaystävälleni Topille (044 2636991) tai hänen isälleen Arille (044 2636995). Olisi todella tärkeää että jakaisitte tietoa kavereillenne, tutuille ja sukulaisille jotka asuvat Nurmijärven tai Hyvinkään alueella, että pitävät silmät auki. Kiitos!!

HUOM!!! Kadonnutta (arkaa) koiraa EI SAA kutsua/huudella nimellä tai millään muilla sanoilla!!!
Luokse kutsun pitää olla rauhallista ja mieluiten houkuttelemista ruualla tai esim juoksuisella narttukoiralla.


Kuvaa painamalla näette alkuperäisen ilmoituksen!!


Olin ajatellut kirjoittaa muutakin asiaa tähän mutta taidankin tehdä sen vaikka huomenna tai ylihuomenna, koska minulla ei ole tällä hetkellä fiiliksiä höpöttää niitä sun näitä kun koira on vielä kateissa.

Kerron seuraavassa postauksessa hieman makuuhuoneeni sisustuksesta. Sain ystäväni porukoiden pari vuotta vanhan jenkkisängyn niin makuuhuoneeni tarvitsi pientä "päivittämistä". Kuvia tulossa siis.
Kirjoittelen myös uusimmista kosmetiikkaa koskevista asioista, joissa kerron hieman uusista meikkaustyyli kokeiluistani ja siitä että löysin vihdoin rasvan naamalleni joka ei rasita atooppista ihoani. 
Ainiin! Vielä lisäksi esittelen hieman eBaystä tilaamaa tavaraa, joten kuvaspämmiä tulossa.

Kiitos ymmärryksestä! 

lauantai 15. helmikuuta 2014

III: Kerrankin erittäin hyvä viikonloppu

Hei taas! Pakko myöntää että hankalinta tässä blogin aloittamisessa on se, että on niin hirveästi kerrottavaa mutta ei viitsi mitään metrin mittaista postausta tehdä. Tämä on sinänsä hassua koska "omistan" keskivertoa tylsemmän elämän. Hah



Anyway, kävin poistattamassa tikit viisaudenhampaan leikkauksen jäljiltä viime perjantaina ja minulle kerrottiin että poskesta, alahuulesta ja leuasta kadonnut tunto palaisi luultavasti 2 viikossa tai max kuukaudessa. Tunnon puuttuminen ei itseasiassa ole enään edes niin suuri asia koska olen tottunut siihen jo tosi hyvin (:
Tietenkin tuntuu hölmöltä esim meikkivoiteen ja huulirasvan laitto, mutta se ei enään häiritse, toisin kuin lievä turvotus poskessa joka ei meinaa poistua.

Viikonloppuna on tullut tehtyä yhtä sun toista. Autoin ystävääni muutossa ja tänään vietimme poikaystäväni kanssa hänen syntymäpäiväänsä ja 1,5 vuotispäiväämme (13.2. ), sekä ystävänpäivää. En ole ikinä ollut kummoinen ystävänpäivän viettäjä koska uskon vahvasti tämän päivän alkuperäiseen tarkoitukseen; Valentine's day eli rakastavaisten päivä. Joten jos olen sattunut olemaan aiempina vuosina sinkkuna tähän aikaan niin ei ystävänpäivää ole tullut vietettyä.

Lahjana annoin poikaystävälleni piirrustuksen pin-up tytöstä hieman tatuointityyliin piirrettynä, koska hän on sellaista jo jonkin aikaa toivonut. Eli ei sen kummoisempi lahja :D



Päätimme "juhlia" tällä kertaa ihan minun kotonani. Yleensä jos on juhlan aihetta niin suuntaamme lempiravintolaamme nimeltään Jufu joka sijaitsee Vantaan Tammistossa. Kiinalainen ravintola tietenkin. Käymme siellä mieluiten buffetin aikaan että voi syödä itsensä oikein ähkytäyteen ja kirota jälkeenpäin heikkoutta friteerattujen kanojen, paistettujen nuudeleiden ja sushin suuntaan. :Dd

Nyt teimme yhdessä avokadopastaa ja tein jälkiruuaksi hieman "erikoisempaa" pullamössöä. Se muistuttaa omenapiiraan ja paistettujenritarien välimuotoa ja kulkee nimellä leipävanukas.



Sain myös pitkästä aikaan laitettua normaalin verran sotamaalausta naamaan kun nyt olen kulkenut kuitenkin viikonpäivät naturellina. Olen alkanut kyllä tottua ihan hyvin luonnollisiin kasvoihini, mutta rakastan ilmaista itseäni meikin kautta joten jos siihen on mahdollisuus niin ilman muuta sen teen. Haha


Luomivärit ovat Blush Professional 120 Colour Eyeshadow Palettesta.
Sieltä nappasin 3 eri luomiväriä joihin kuului kirkasvalkoinen, mattamusta ja punaruskea.




Huomenna tai viimeistään ensiviikolla saan ystäväni porukoilta heidän pari vuotta vanhan jenkkisängyn oman (isosiskoni) 110cm leveän sängyn tilalle. Nappasin isosiskoni sängyn mukaani muutossa pois kotoa, koska kellä nyt on ylimääräistä rahaa sängyn ostoon ja hän ei sitä enään tarvinnut.... :D
Olen aina halunnut jenkkisängyn joten odotan innolla!

maanantai 10. helmikuuta 2014

II: Argh this pain! Viisaudenhampaan leikkaus

Heheiii! Niinkuin aiemmassa postauksessa mainitsin, kävin juuri läpi viisaudenhampaan leikkauksen. Voin kertoa että ajatukseni tästä kyseisestä leikkauksesta eivät todellakaan vastanneet todellisuutta. Monet ovat itseasiassa nyt tiedustelleetkin minulta missä kävin, miten leikkaus sujui, sattuiko se, kestikö se kauan yms. koska ymmärtääkseni joillain heistä on tämä vielä edessä. No koska tämä nyt on pääasiallinen syy siihen miksi en pärstääni tällä hetkellä somessa tai julkisilla paikoilla näytä, sekä se että muut ovat kiinnostuneet tietämään enemmän miltä minusta tämä kamalan pelätty ja erittäin manattu viisaudenhampaan leikkaus tuntui, selvennän tapahtumia tähän.


Olin leikkausjonossa ja alkuperäinen leikkauspäiväni oli 19.3, mutta huolimatta pikaisesta ja kivuliaasta käynnistäni Tikkurilan terveysaseman hammaslääkärin päivystyksessä viime joulukuussa, kivut olivat taas vuoden alusta lähtien erittäin kovat. Päivystyksessä kävin koska vasen alaviisaudenhampaani oli tulehtunut, mutta leikkaukseen jouduin koska juureni olivat "koukussa" ja hammas oli kaiketi kasvanut hieman vinoon.

Eli tammikuun kiduttuani päätin kuukauden vaihteen jälkeen soittaa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikköön (PKS-SEHYK). Tämä tapahtui siis viime perjantaina. Halusin tiedustella olisiko aikaisempia aikoja, koska kivut olivat tosiaan erittäin pahat jopa minun korkealle kipukynnykselleni. Minulta kysyttiin että pääsisinkö samana päivänä paikalle klo 12.30 ja hetken emmittyäni poikaystäväni sanoi minulle että hän vie mut joten kerro että se aika sopii.

PKS-SEHYKiin saavuttuani minua jännitti niin että kädet tärisi, kirurgini ja hoitajani ymmärsivät minua ja sanoivat ettei ole mitään hätää. Leikkaus tulisi sujumaan kivuttomasti.
Minut leikkaava kirurgi oli laittanut erittäin taidokkaasti ja varovasti puudutuksen, sain hoitajalta buranaa ja v-peniä valmiiksi lieventämään kipua kun puudutus lakkaa. 

Leikkaus oli tosiaan kivuton, vannon että siinä vaiheessa kun minulle ilmoitettiin että leikkaus oli ohi niin luulin että se oli vasta aluillaan. En tuntenut yhtään kipua ja leikkaus kesti vain 20 minuuttia small-talkeineen. Tämän jälkeen sain lääkäreiltä ohjeet parannuksen edistämiseksi, reseptit v-pen megaan ja 600mg buranaan ja hieman sideharsoksia painettavaksi/purtavaksi leikkauskohtaa vasten. 
Minua pyydettiin istumaan 30min kylmähaude poskellani ja sitten olisin valmis lähtemään, pian hauduttamisen jälkeen poikaystäväni tulikin hakemaan minut. Siitä suuntasimme kaupan ja apteekin kautta kotiini.

Puudutus katosi samana päivänä ja kivut olivat kovat, mutta seuraavan päivänä eli lauantai-iltana alahuuleni, vasen poskeni ja leukani menivät tunnottomaksi. Sitä on jatkunut tähän päivään asti. Niinkuin fb sivullani kerkesin jo mainita; leikkaus ei tuntunut missään mutta paranemisprosessi on yhtä tuskaa. Tuntuu kuin joku olisi täräyttänyt oikeen kunnolla nyrkillä poskeen, syöminen on harvinaisen hankalaa, suun sisäpuoli näyttää aivan teurastamolta, nukkuminen on melkeinpä mahdotonta (mainittakoon vielä se lisäksi että 8kk vanhalla kissallani on kiima-aika ja hän huutaa koko yön aivan järkyttävää huutoa) ja poski on äärimmäisen turvonnut.
Kirurgini soittaa minulle huomenna koska olen huolissani tunnon menetyksestä niin toivottavasti saan tietää lisää parantumisen etenemisestä. Viikko tässä kuulemma yleensä menee, että ensi viikonloppua odotellessa!

Tein nähtävästi myös aivan turhan lupauksen siitä etten kirjoittaisi älyttömän pitkiä merkintöjä, mutta tässähän se taas nähtiin.... :D 

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

I: Hello everyone!

Moi "kaikille" siis! Elikkä ihan alkuun haluun kertoa että mä oon haaveillu blogin kirjoittamisesta siitä lähtien ku aloin tutustua sosiaaliseen mediaan ja nyt päätin vihdoin 10 vuoden empimisen ja aikomisen jälkeen ottaa härkää sarvista ja rohkaista itseni kokeilemaan, koska mitäpä tässä menettäisi!

Ensimmäinen askeleeni somen parissa oli tällöin erittäin käytetty Irc-galleria johon liityin 11 vuotiaana. Siellä mielsin itseni scene-genreen kuuluvaksi kunnes tajusin että olenkin aikamoinen mixaus eri tyylejä :D Nimimerkkejä löytyi vaikka kuinka, ensimmäinen taisi olla Irony (jossa tietenkin matkin isosiskoani kenen nimimerkki oli Sarcasm).
Tämän jälkeen siirryin kaikenlaisiin acc nimiin esim: twin-doll, joka oli peräisin aivan sekopäisestä fanituksesta peliä Fatal Frame 2: Crimson Butterfly kohtaan. Uskon kuitenkin että tutuin nimimerkki kaikille oli Sumiya jota käytin oikeastaan kaikkialla galleriasta last.fm'ään. Jopa Facebookissa nimeni oli jonkun aikaa Sumiya Sakamoto kunnes siirryin pois vihaan omaa nimeäni-alueelta ja aloin tuntea että ei minun tarvitse piiloutua erilaisten fiktionaalisten nimien taakse.

No galleria jäi pikkuhiljaa taka-alalle ja siirryin painotetusti fbhen. En ole kyllä koskaan ollut mikään kummonen fabon käyttäjä, jos ei luetella hölmöjä päivityksiä joita tein yhden hyvän ystäväni kanssa. Käytin fbtä kuulumisten jakamiseen ja aivan väärään asiaan eli kuvien alituiseen postaamiseen... :Dd Olin yksi niistä ärsyttävistä ihmisistä jotka lisää melkein tusina kuvaa viikon aikana.

Tästä siirrymmekin viimeiseen etappiini ennen tätä blogia, Instagramiin.
Olin aluksi niin hakoteillä, oli sitten kyse nimimerkistä tai siitä millaisia kuvia postaan. 
Samanlaista jonglöörausta oli nähtävissä nimimerkkieni valinnassa kuin gallerian käytön kulta-aikoinani. Instagramin käytön ohella tapahtuikin muutos.  Mitätön suurimmalle osalle, mutta suuri minulle. Pääsin eroon tilanteesta joka oli kontrolloinut minua vakavin seurauksin.

Noin puolivuotta oli kulunut tästä ajasta ja olin vihdoin alkanut ymmärtää kuka oikein olen ja mitä minä elämältäni haluan. Olen kyllä tunnistanut tiettyjä piirteitä itsestäni jo ylä-asteelta jotka eivät ole muuttuneet mihinkään, mutta tässä vaiheessa astuin polulle jota tiesin voivani kulkea eteenpäin pää pystyssä haastavistakin esteistä huolimatta.

Törmäsin lainaukseen 1900-luvun kirjailija D.H Lawrencelta, siinä sanottiin: "She was always waiting, it seemed to be her forte". En halua käydä yksityiskohtiin miksi tämä lause jäi mieleeni mutta ei se ole tässä oleellistakaan :) Siispä muodostin nimimerkin Suzyforte joka on tuntunut enemmän omalta kuin mikään muu. Nyt haluan Instagramin ohella ottaa askeleen uuteen haasteesen eli blogin pitämiseen.

Tämä kaikki oli periaattessa vain taustaa miksi tässä nyt ollaan, tarkoitukseni ei todellakaan ole kirjoittaa eepoksen mittaisia merkintöjä joka kerta :DD
 Mitä tältä blogilta tulette luultavasti saamaan on kurkistuksia elämääni ja oman sosiaalisen median intohimon kohteeseeni: meikkeihin, tyyleihin, hiusväreihin ja hiustyyleihin, joita siis tulen itse luomaan teille! 

Tässä tämän kevyen tekstipläjäyksen jälkeen tuttu kuva instasta! Uusien kuvien ottaminen on tällä hetkellä mahdotonta koska olen juuri toipumassa viisaudenhampaan leikkauksesta :< Kirjoitin kaiken suomeksi, koska epäilen että minulla tulisi olemaan muun kielen omaavia lukijoita (I wrote everything in finnish because I doubt that I'll get any readers with any other mother language than my own).
Pidemmittä puheitta, toivottavasti nautitte blogistani!