maanantai 10. helmikuuta 2014

II: Argh this pain! Viisaudenhampaan leikkaus

Heheiii! Niinkuin aiemmassa postauksessa mainitsin, kävin juuri läpi viisaudenhampaan leikkauksen. Voin kertoa että ajatukseni tästä kyseisestä leikkauksesta eivät todellakaan vastanneet todellisuutta. Monet ovat itseasiassa nyt tiedustelleetkin minulta missä kävin, miten leikkaus sujui, sattuiko se, kestikö se kauan yms. koska ymmärtääkseni joillain heistä on tämä vielä edessä. No koska tämä nyt on pääasiallinen syy siihen miksi en pärstääni tällä hetkellä somessa tai julkisilla paikoilla näytä, sekä se että muut ovat kiinnostuneet tietämään enemmän miltä minusta tämä kamalan pelätty ja erittäin manattu viisaudenhampaan leikkaus tuntui, selvennän tapahtumia tähän.


Olin leikkausjonossa ja alkuperäinen leikkauspäiväni oli 19.3, mutta huolimatta pikaisesta ja kivuliaasta käynnistäni Tikkurilan terveysaseman hammaslääkärin päivystyksessä viime joulukuussa, kivut olivat taas vuoden alusta lähtien erittäin kovat. Päivystyksessä kävin koska vasen alaviisaudenhampaani oli tulehtunut, mutta leikkaukseen jouduin koska juureni olivat "koukussa" ja hammas oli kaiketi kasvanut hieman vinoon.

Eli tammikuun kiduttuani päätin kuukauden vaihteen jälkeen soittaa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikköön (PKS-SEHYK). Tämä tapahtui siis viime perjantaina. Halusin tiedustella olisiko aikaisempia aikoja, koska kivut olivat tosiaan erittäin pahat jopa minun korkealle kipukynnykselleni. Minulta kysyttiin että pääsisinkö samana päivänä paikalle klo 12.30 ja hetken emmittyäni poikaystäväni sanoi minulle että hän vie mut joten kerro että se aika sopii.

PKS-SEHYKiin saavuttuani minua jännitti niin että kädet tärisi, kirurgini ja hoitajani ymmärsivät minua ja sanoivat ettei ole mitään hätää. Leikkaus tulisi sujumaan kivuttomasti.
Minut leikkaava kirurgi oli laittanut erittäin taidokkaasti ja varovasti puudutuksen, sain hoitajalta buranaa ja v-peniä valmiiksi lieventämään kipua kun puudutus lakkaa. 

Leikkaus oli tosiaan kivuton, vannon että siinä vaiheessa kun minulle ilmoitettiin että leikkaus oli ohi niin luulin että se oli vasta aluillaan. En tuntenut yhtään kipua ja leikkaus kesti vain 20 minuuttia small-talkeineen. Tämän jälkeen sain lääkäreiltä ohjeet parannuksen edistämiseksi, reseptit v-pen megaan ja 600mg buranaan ja hieman sideharsoksia painettavaksi/purtavaksi leikkauskohtaa vasten. 
Minua pyydettiin istumaan 30min kylmähaude poskellani ja sitten olisin valmis lähtemään, pian hauduttamisen jälkeen poikaystäväni tulikin hakemaan minut. Siitä suuntasimme kaupan ja apteekin kautta kotiini.

Puudutus katosi samana päivänä ja kivut olivat kovat, mutta seuraavan päivänä eli lauantai-iltana alahuuleni, vasen poskeni ja leukani menivät tunnottomaksi. Sitä on jatkunut tähän päivään asti. Niinkuin fb sivullani kerkesin jo mainita; leikkaus ei tuntunut missään mutta paranemisprosessi on yhtä tuskaa. Tuntuu kuin joku olisi täräyttänyt oikeen kunnolla nyrkillä poskeen, syöminen on harvinaisen hankalaa, suun sisäpuoli näyttää aivan teurastamolta, nukkuminen on melkeinpä mahdotonta (mainittakoon vielä se lisäksi että 8kk vanhalla kissallani on kiima-aika ja hän huutaa koko yön aivan järkyttävää huutoa) ja poski on äärimmäisen turvonnut.
Kirurgini soittaa minulle huomenna koska olen huolissani tunnon menetyksestä niin toivottavasti saan tietää lisää parantumisen etenemisestä. Viikko tässä kuulemma yleensä menee, että ensi viikonloppua odotellessa!

Tein nähtävästi myös aivan turhan lupauksen siitä etten kirjoittaisi älyttömän pitkiä merkintöjä, mutta tässähän se taas nähtiin.... :D 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti