maanantai 12. toukokuuta 2014

XVIII

This text is going to be kinda long and not _that_ interesting that I would actually also write it in english. So this is for finnish speakers only. Sorry ♥

Tänään mennään taas kyllä niin perusmeiningillä.
Kun jotain hyvää tapahtuu niin vastapainoksi tapahtuu sitten jotain vähemmän hyvää.
Olen jo jonkin aikaa haaveillut yhdestä Ikean lasivitriinistä omille tärkeille "arvotavaroille" ja löydöille, koska tämä kyseinen vitriini on kaunis, siisti ja ennen kaikkea halpa. Sitä ei kuitenkaan löytynyt oikein mistään enään ja olin aivan varma etten saisi sitä.

 Kuitenkin minulla kävi tuuri ja ostin viikko sitten maanantaina lasivitriinin Ikeasta. Samanlaisen kuin poikaystäväni omistaa (random fakta mutta sillä on väliä tekstin myöhemmässä vaiheessa).
Noh hain sen sitten isosiskoni kanssa Espoon Ikeasta ja kun tulimme minun luokseni niin aloimme sitä kasaamaan. Long story short; siinä oli vialliset kulmamuovit joten kasaaminen ei voinut onnistua, ja tässä välissä voin sivuuttaa kettuilut: "Haha naiset rakentelemassa", "Perus, naiset ei saa ees Ikean hyllyä kasaan". Olen siis kasannut kyseisen vitriinin ennenkin poikaystäväni luona joten ongelma ei ollut "naiseudessani".

Soitin sitten samaisena maanantaina asiakaspalveluun ja lähetin samana päivänä sähköpostia joka sisälsi koko kertomuksen kuvineen ja kuitteineen. Seuraavana päivänä soitin uudemman kerran, ja niinkuin olen huomannut pienestä pitäen; kannattaa olla ystävällinen että saa sen mitä toivoo. Maanantaina viallinen vitriini tultiin hakemaan pois ja uusi tuotiin tilalle. Hyvää palvelua!

Tästä se "hauskuus" sitten alkaa.
Tunteja minulta meni vitriiniä kasatessani koska olen liian malttamaton enkä jaksanut odottaa että joku tulisi minua auttamaan. Vannon että yhdessä vaiheessa olin polvillani maassa, hengittäen raskaasti, pyyhkien hikeä ja verta kasvoiltani. Aikani huusin hoosiannaa kunnes kurotin taivasta kohti ja kysyin jokaiselta maailman jumalalta ja jumalolennolta miksi, MIKSI.
Okei ehkä "hieman" dramatisoitu, mutta vannon että näiden samaisten kulmamuovien kanssa oli uudelleen hankaluuksia. Loppupeleissä sain kuin sainkin vitriinin kasaan ja tuossa se nyt kaunistaa asuntoani ihanien esineiden kanssa.



Vitriini on tosiaan ihana ja aivan uskomatonta että vihdoin sain sen. 
Ennen seuraavaa ongelmaa kerkesin kyllä vähän siivota, lukea sosiaalipsykologiaa ja nähdä ystävää, mutta tämän jälkeen sitä mentiin taas. Olin soittamassa Soneralle äitini puolesta viallisesta Sonera viihde-paketista niin puhelimeni sammui. Akku oli totaalisen lopussa ja sen jälkeen vaikka annoin puhelimen ladana niin se ei tietenkään latautunut. Olen itseasiassa kirjoittanut tämän tekstin siinä välissä kun olen odotellut jos, JOS, puhelimeni päättäisi alkaa toimimaan. 

Nyt jännitystauko ja seuraavista hetkistä riippuu mihin suuntaan teksti jatkuu...
.
.
.
Ei jatku muuten mihkään suuntaan. Puhelin lähti kyllä päälle mutta se jatkaa temppuilua joten yritän sitten huomenna uudestaan. Haha.
Osakseen turha postaus mut toisaalta saitte nähdä kuvia minun vitriinistä jota esittelen ylpeänä ♥

PS. Rakkaan siskoni pyynnöstä laitan vielä parit kuvat siitä aikaisemmasta vitriinistä jota kasatessamme tuntui kun olisille taistelleet saatanan lähettiläitä vastaan kumihanskoin ja pinsetein.......


 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti