sunnuntai 22. marraskuuta 2015

I am.

On yksi asia jonka olen luullut tietäväni aina, ja jossain määrin olenkin tiennyt, mutta en ole kuitenkaan täydellisyydessään ymmärtänyt. Toivon että alan olla pikkuhiljaa lähempänä.

Muutos lähtee itsestä.

Tietoa voidaan antaa ja hakea. Apua voidaan tarjota ja pyytää. Neuvoa ja tukea tulisi aina suoda. Lopullinen ponnistus on kuitenkin itsellä. Se on useimmiten vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta, varsinkin mitä enemmän muutos on sitä vastaan mihin on totuttu, opittu, kasvettu, kasvatettu ja uskottu.



Haluankin tässä postauksessa puhua omista ajatuksistani jotka tuntuvat minusta järkeviltä ja joita toivoisin jakavani useamman ihmisen kanssa. En halua käyttää sanaa "oikein" tai "väärin" koska yksi minulle tärkeä henkilö on sanonut että "elämä on paljon mukavampaa ja helpompaa kun ei arvota asioita ja ihmisiä".

Nämä mielipiteet kuvaavat siis sitä mitkä sopivat minun arvoihini, jotka ovat lähtöisin minun mielestäni eikä toisen suusta. 
Harvoin uskoo 100% asiaan joka on tullut mielipiteeksi jonkun toisen takia eikä siksi että on itse sen ymmärtänyt.




• Maahanmuuttajat (erityisesti muslimitaustaiset) on ollut suuri puheenaihe.
Varsinkin Pariisin tapahtumien takia on ollut kovaa sanaa maassa kuin maassa maahanmuuttajia kohtaan. Se on ollut esillä eritoten facebookissa ja twitterissä. Tästä syystä haluan tuoda esille oman asennoitumiseni.
Koen olevani melko hyväksyvä valtaosaa kohtaan. Kaikessa totuudessaan en pidä ihmisistä yleisesti, eläisin mielummin maailmassa jossa olisi kourallinen ihmisiä ja valtaosa asukeista olisi eläimiä. Unelma. ♥ 
Minua ei haittaa vastaanottokeskukset, monikulttuurisuus, kielimuurit jne. Ihminen on ihminen. Eri asia on miten joku ihminen on kasvatettu ja mitä hän itse itsestään tahtoo ja millaisen kuvan antaa, ei se missä hän on syntynyt. Inhoan rasismia. Joskus olen kokenut maahanmuuttajien ikäviä puolia, joskus taas hyviä. En jotenkin anna sille painoarvoa. Koen yhtä paljon niin hyvää kuin huonoa käytöstä suomalaisilta ja muilta ulkomaalaisilta. Siksi näenkin että ihmisiä tässä kaikki ollaan. Jos joku on inhottava, käyttäytyy huonosti, tekee rikoksia, satuttaa toisia, käyttää muita hyväksi, niin näen sen ihan siitä yksilöstä johtuvana, en siitä onko joku jonkun kulttuurin/uskonnon tai muun jäsen.
PS. Olen kyllä kova nigga vitsien heittäjä mutta toisaalta heitän ne yleensä suomalaiselle tyttöpuoliselle kaverilleni ja hän heittää takaisin. Se vain kuulostaa niin hauskalta. Nigga.


• Eläimet (sivutuotteena vegaanius, eläinkokeet, turkistarhaus jne.).
Arvostan eläimiä. Ne ovat omia itsejään. Eivät aiheuta tahallista vahinkoa toisille. He vain ovat. Syntyvät, elävät elämänsä sellaisena kuin se on ja nukkuvat pois. (Muilla) Eläimillä en näe mitään esitystä päällä niinkuin ihmisillä. Jos koira haluaa leikkiä niin ei se välitä siitä mitä muut ajattelevat tai miltä se näyttää. Jos jollain on rähjäinen turkki, harottavat sulat, arpinen iho jne. niin ei se haittaa. Se on elämää. Jos joku ääntelee jollain lailla ja toinen toisella niin olkoon niin. Se on mielenkiintoista, se on hienoa. Olisi mahtavaa vain elää sellaisena millaiseksi olet syntynyt.
Me ihmiset olemme syntyneet niin että olemme kykeneviä keskustelemaan, harkitsemaan, suvaitsemaan, kompromisoimaan yms. toistemme kanssa. Me käytämme paljon harkintakykyä toimissamme. Missä vaiheessa se harkintakyvyn käyttö siirtyi onnellisen ja suvaitsevan elämän elämisestä raha-ahneuteen ja itsekkyyteen? Ei se että satutamme toista, käytämme toisia hyväksi, tavoittelemme vain omia haluja ja emme välitä ympäröivästä maailmasta mitään voi olla sitä mihin me kykenemme. Tai mihin voimme kyetä. Miksi kostamme viattomille (eläimille) omat puutteemme? Mietin tätä usein.
Yksinkertaistaen: Sinulle liha, kala, maito ja kananmuna voi olla ateria, mutta toiselle se on viety henki ja elämä.


• Päihteet ovat harmin paikka.
Koen useasti inhoa kun menen käymään kaupassa ja näen edelläni paikallisia juoppoja tai teinejä ostamassa monta lavallista alkoholia. Tuhlaamassa rahaa turhaan joka vie niissä määrin rahojen lisäksi (muistin ja) terveyden. Tuntuu pahalta, vielä kun on omassa elämässään lähietäisyydeltä todistanut päihteiden väärinkäytön monia negatiivisia puolia. Todistan edelleen.
Sama koskee tupakkaa, kun näen jonkun tuhlaavan viimeiset rahansa askiin ja sitten kieltää omien terveydellisten puutteiden tulleen tupakoinnista. Kun valitsee mielummin röökiaskin kuin viikon ruuan  tai vaikka nuuskan hygieniatuotteiden sijaan. Ihan mitä vain. En halua itse sitä. En alkoholin, tupakan, huumeiden, nuuskan jne. osalta. Ei minulla ole terveydellistä (saati rahallista) varaa tuhlata lyhyttä elämää noihin. Tuntuvat niin turhilta, siksi en käytä päihteitä.


• Uskonto, Jumala, Raamattu.
En kuulu mihinkään uskontoon. Minut on kyllä kastettu, mutta olen eronnut kirkosta. En usko Jumalaan, Jeesus on ehkä ollut olemassa, who knows. Ei koske oikeastaan oikein minua. Olen joskus sanonut olevani ateisti, mitä taidankin pääosin olla. En koe kuitenkaan minun tehtäväkseni saatika määrättäväkseni onko uskonnot tosia vai ei, ja tämä voi määrittää minut agnostikoksi.
Määritelmät kuitenkin sikseen. Pointtina on että nämä yliluonnolliset asiat voivat olla totta, tai sitten ei. Itse en vain yksinkertaisesti usko niihin. Olen hieman tiedepohjainen ihminen ja haluan todisteita asioista ennenkuin voin uskoa ja todentaa ne todeksi.
Usko voi olla hyvä asia. Parhaimmassa tapauksessa se tuo voimaa selvitä huonoista ajoista, se voi antaa suuntaa elämälle ja vastauksia arkipäiväisiin kysymyksiin. Siksi jos uskonto on jollekkin tärkeä niin ei ole minun asiani mennä väittämään toiselle tuntevani hänen mielensä paremmin kuin hän itse. Ei ole minun tehtäväni aiheuttaa mielipahaa omien mielipiteitteni takia. Sama asia koskee heitä jotka ovat uskon löytäneet että heidän ei pidä käännyttää toisia. Jos Jumala on oikeasti olemassa niin se tulee kyllä vastaan. Sillä välin todisteet puhuvat että niin ei ole ja uskon niihin. Tästä syystä kaikki mielipiteet ja säännöt joilla yritetään vaikuttaa toisiin ilman tieteellisiä todisteita (esimerkiksi raamatu sivua näyttämällä ja sanomalla että naisen tulisi olla vain miehen kanssa) ei voida antaa painoarvoa. Ei myöskään sille että minä kävelisin kadulla sanomassa jollekkin että hei en oo nähny Jumalaa eli sun uskontos on keksittyä, lopeta.
Ei minulla ole tutkimuksia, videoita, todistettuja keskusteluja minun ja Jumalan välillä siitä että onko eri uskonnoissa väitetyt asiat keksittyjä. Voin mennä näyttämään tieteellisiä todisteita evoluutiosta, mutta se on jälleen kerran toisen henkilön asia miten hän siihen suhtautuu. Siksi toivon että kaikki toteuttavat vain omaa näkemystään ilman että se vaikuttaa muihin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa jos pitää tapansa itsellään.


• Parisuhteet.
Olen itse sellainen joka ajattelee asian pitkällä aikavälillä. En tarkoita sitä että suunnittelisin häitä ja lapsen nimiä yms. koska aina jos sanotaan että ajatellaan pitkällä aikavälillä niin jostain syystä kaikki luulee että suunnittelen esimerkiksi hääteemaani. En, miksi ihmeessä tekisin niin kun elän oikeasti tässä hetkessä?
Mittarini menee jotenkin tällä tavalla: Ensin kiinnostutaan toisesta, ihastutaan ja sitten aletaan tykkäämään sillä spesiaalilla tavalla. Rakkauden koen olevan sellainen mitä tunnen aina omia lemmikkejäni kohtaan. Kun katson heitä minulle meinaa tulla kyyneleet silmiin ja sydän pakahtua kun tajuan kuinka tärkeitä lemmikkini ovat ja kuinka paljon niistä välitän. Sitä se rakkaus ehkä on. Rakkaus on tunteena varmaan kuin värit. Suurinosa saa jonkin miellekuvan kun sanon että: minkä värinen on punainen? Emme voi olla kuitenkaan 100% varmoja näemmekö kaikki värin täysin samana. Onko minun punaiseni pari sävyä erilaisempi kuin toisen punainen. Kattaako minun punaiseni kaikki punaisen sävyt vai jaanko ne eri punaisen sävyiksi. Onko punaista oikeasti edes olemassa.
Olen myös sellainen "erilainen" siinä mielessä etten taida haluta naimisiin, ainakaan vuosikymmeniin, oikeastaan ollenkaan. Koen jotenkin että naimisiinmeno on siinä vaiheessa kun on ollut monta kymmentä vuotta toisen kanssa ja sitten haluaa tehdä jotain speciaalia sen kunniaksi. En välttämättä halua myöskään lapsia, joka on monelle melkein yhtä absurdi asia kuulla kuin se etten tahdo naimisiin.
Tahdon vain parisuhteen joka minulla onnekseni jo on. Tykkään olla yksin, mutta tykkään olla "yksin toisen henkilön kanssa". Sellainen olen. Ainoa asia mitä mahdolliselta parisuhteelta olen halunnut on minun ja toisen välinen asia johon kuuluu vain me sellaisina kuin olemme (ja tietysti rakkaat lemmikkini, niistä en luopuisi ikinä).
Tästä varmaan sai selville sen että kannatan yksiavioisuutta. Johon liittyykin seuraava ajatus. Jos aion olla jonkun kanssa pitkään niin miksi pitäisi tehdä kaikki kiireellä. Miksi heti pitäisi mennä kihloihin, muuttaa yhteen, mennä naimisiin, hankkia auto ja asunto ja saada lapsia. Jos on jonkun kanssa pitkään eli parhaimmassa tapauksessa loppuun asti niin miksi kaikki pitää tehdä ensimmäisen parin vuoden sisään kun yhteistä aikaa on monta kymmentä vuotta? Miksi emme voisi nauttia siitä yhteisestä ajasta sellaisena kuin se on, ja myöhemmin hankkia niitä "todisteita", "koristeita" ja "piristysruiskeita" yms. parisuhteelle. Kuka sen määrää että on pakko mennä naimisiin, hankkia omakotitalo ja kaksi lasta? Kuka sen määrää että parisuhde on aito vasta silloin? Miksi minun ajattelutapani on outo muiden mielestä. En tiedä, ehkä en vain sovi muottiin. (Ja kirjoitan tämän parisuhdetekstin pääosin muodossa minä koska en voi puhua poikaystäväni puolesta vaikka olisimmekin samaa mieltä. Se tuntuu minusta väärältä. Ihankuin laittaisin sanoja toisen suuhun).


Tälläistä tänään! Toivottavasti löytyy paljon sielun sisaruksia. Haha.


XOXO

maanantai 16. marraskuuta 2015

Kun numerot ovat itsetunto

Minulla tuli jokin aika sitten Facebookkia selatessani vastaan teksti jossa kerrottiin jonkun instagram mallin/julkkiksen lopettaneen nettielämänsä kokonaan. Itse henkilöähän en tiennyt, mutta päätin uteliaisuudesta katsoa hänen videonsa jossa hän kertoo miksi hän lopettaa ja miten siihen on päädytty.
Se miksi koen tärkeäksi kirjoittaa tästä ei ole henkilö vaan itse aihe. Nämä asiat hyppivät tietyin väliajoin kaikkialla joten ehkä on aika että käyn suoraan kiinni.

Tässä kuitenkin vielä linkkiä kyseiseen videoon jos joku haluaa katsoa Essena O'Neillin ''puheen'': https://youtu.be/gyI2Sugw6Yc


Vaikka sanonkin usein itselleni sekä muille että sometilini ovat vain ja ainoastaan itseäni varten, valehtelen jossain määrin. En tahalleen, koska se miksi olen niitä tehnyt on se että tykkään viettää aikaani netissä, tykkään tehdä omia juttujani ja laittaa niistä kuvaa nettiin yms
Se mihin se on mennyt ei ollut suunnitelmissa. 
Numerot merkitsevät kaikkea. 


En haluaisi stressata siitä kuinka monta tykkäystä kuvani saa. Tuleeko vai lähteekö minulta seuraajia. Onko minulla tarpeeksi aktiviteettia tileilläni jotta ihmiset pysyvät kiinnostuneina? Tuntemattomien ihmisten mielipiteet ovat alkaneet määrätä monia kokemistani tunteista. Saatan tuntea epäonnistumista sillä että minulle tuli päivän päätteeksi 10 tykkäystä liian vähän tai kun menetän seuraajan. Sillä voi olla todella alakuloinen vaikutus mielialaani.

Jossain kohdassa se raja missä katsoo että: okei kuvani tästä meikistä ovat nähty, se on kivaa ja sen välillä jossa katson: eikä, tästä ei tykätty tietyn vertaa, en ole tarpeeksi hyvä sumentui. 
Hoen itselleni koko ajan ettei sillä ole minulle merkitystä tykkääkö joku minun aikajanastani vai ei. Kuitenkin, kun katsoin Essenan videon tajusin että kyllä se ajatus piilee minullakin että haluan hyväksyntää. En ehkä yritä näyttää siltä että minut hyväksyttäisiin, en ehkä yritä miellyttää muita mielipiteilläni tai muuta vastaavaa, mutta silti petyn kun joku ei jaksakkaan katsoa minua enään.

Asia omalla kohdallani on paljon monipiippuisempi kuin annan tässä ymmärtää, mutta pointtina on se että jokaisen sosiaalisen median käyttäjän tulisi pysähtyä hetkeksi ja miettiä; onko netissä ololla vaikutusta siihen miten vietät päiväsi? Onko sillä vaikutusta siihen miten pukeudut, vaikuttaako se mielialaasi, ajankäyttöösi, onko sillä vaikutusta ihmissuhteisiisi, pelkäätkö enemmän menettäväsi tilisi (tykkäykset, seuraajat, sponsorit ja kuvat) kuin sitä että menetät oikeasti kosketeltavissa olevan elämän. Oletko menettämässä itsesi siksi että yrität koko ajan olla täysin joku muu?

En voi toistaa tarpeeksi että minä tunnustan tämän. Herään useasti päivän aikana siihen että stressaan sitä että olenko netissä liian tylsä, näytänkö liian lihavalta kuvissa, vaikuttaako se tykkäysten ja seuraajien määrään jne. Minun persoonassani keikkuu ikävästi se että haluaisin miellyttää muita enemmän kuin itseäni. En valehdella muille, vaan miellyttää. En esimerkiksi väitä tykkääväni lihansyönnistä siksi että joku hyväksyisi minut. Se on valehtelua, mutta haluan löytää kymmenistä eri selfiestä sen jossa leukani ei näytä niin isolta että kukaan vaan ei pääse tuomitsemaan minua. Yritän siis olla miellyttävä muiden silmään.

Olen ollut aika kauan "erikoisen" näköinen. Se on minun juttuni, se on se mistä itsessäni pidän. Meikkaus- ja hiustyylini. Muuten omaan todella huonon itsetunnon ja mikään ei kelpaa minulle itsessäni. Siksi olen varmaankin alitajuisesti hakenut sitä positiivista palautetta muualta niin että oma arvoni on oikeasti välillä riippuvainen siitä.

Tämän tajuaminen ei aiheuta minussa ihmeparantumista, mutta olen poistanut joitakin tilejä kuten ask.fm etten olisi niin riippuvainen somehuomiosta. Olen myös päättänyt yrittää parhaani muuttaa tapaani olla instagramissa ja täällä. En käytä kaikkia varojani jotta saisin hyvän kameran, en käytä päivää/päiviä siihen että minusta saisi hyvän kuvan jonka voisin postata ja toivoa parasta.

Nyt minun tekee mieli vain kirjoittaa ja laittaa jotain randomia nettiin. En päänsärkyjeni, raha tilanteen, kissani sairastumisen tai muidenkaan asioiden takia jaksa panostaa meikkauksiin ja hiuksiin. 

Uskon ettei tämä miellytä monia koska blogiani ja instagramiani seurataan yleisesti sen takia että "meikkaan". Kun sitä ei tule tarpeeksi niin seuraajatkin katoavat. No mutta antaa kadota. Tämä on hyvä harjoitus siihen että opin joku päivä olemaan välittämättä niistä numeroista.

Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville!


XOXO

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Tee päätös niillä tiedoilla jotka sinulle on tarjolla.

Tämä haaste on niille jotka ovat valmiita avaamaan silmänsä ja valmiita kokeilemaan ravistaa omaa ajattelumalliaan. 
Lukeminen ei vaadi konkreettista osallistumista. Tärkeintä on se että tämä herättää ajatuksia. :)


Jos mieleenne tulee jotain lisättävää tälle listalle, tai päteviä argumentteja eläinperäisten tuotteiden syönnille, niin laittakaa kommentteihin tai lähettäkää sähköpostia osoitteeseen suzyforte@outlook.com


Postauksen pääidea on siinä että minä listaan tähän asioita suomeksi jotka tulivat minulle vastaan opetusvideosta ja lisään sinne sekaan myös muista lähteistä tulleita tietoja.


Videon nimi on
101 reasons to go vegan eli 101 syytä ryhtyä vegaaniksi.


(PS. Hämmästyin itsekin kuinka hyvin hän puhui asiasta.)


Jos ymmärrät hyvin englanninkieltä pyydän sinua katsomaan tuon videon tämän tekstin lukemisen sijaan. Tämä postaus on niille jotka haluavat suomenkielisen käännöksen esityksen pääargumenteista. Oma lähestymiseni ei ole yhtä hyvin artikuloitu ja yhtä neutraali koska olen vasta aloitteleva kirjoittelija. Joten kaikinpuolin toivon teidän katsovan kyseisen videon! :)
Videossa ei esitetä raakaa materiaalia kuin 3min verran ja siitä varoitetaan etukäteen.
.

Ne jotka eivät edes suostu uppiniskaisuudesta katsomaan videota tai lukemaan, leimaan suoraan itsekkäiksi ja ahdaskatseisiksi ihmisiksi jotka eivät ole kykeneviä ottamaan uutta tietoa/ajatusmallia vastaan. Ilkeästi sanottu, mutta se on totuus.

Arvostan heitä jotka pystyvät laittamaan omat tunteet sivuun ja vastaanottamaan erilaista informaatiota kuin mihin on totuttu.
Eli... Valitsetteko punaisen vai sinisen pillerin? (Matrix vertaus).




Aloitetaan.

- Eläin ei halua kuolla.
Eläin voisi elää tietyn iän verran niinkuin mekin (vaihdellen lajikohtaisesti) mutta sen elämä katkaistaan reippaasti alle kahteen vuoteen tuotantoketjussa. Eläin haluaa elää onnellisen elämän siinä missä mekin. Miksi sillä, tai hänellä, ei ole samanlaista oikeutta elää?

No joku voi kirjoittaa argumentiksi puhumisen, koska eläin ei puhu niinkuin me.
Heillä on kehonkieli siinä missä ihmisilläkin. Jos suomalaisryhmän eteen tuotaisiin tanskalainen ja kukaan ei ymmärtäisi hänen puhettaan. Heitetäänkö hänet suoraan teurasjonoon? Ei. Miksi? Koska se on väärin. Tanskalainen on elävä olento siinä missä suomalaisetkin. Näin mustavalkoisesti väännettynä.

Eläin ei ole aivoiltaan saman tasoinen kuin ihminen.
Se on totta, meillä on eroavaisuuksia. Toisaalta niin on ihmisissäkin. Jos joku sairastaa parkisonin tautia, on kehitysvammainen, dementikko tai kärsii jostain aivoihin vaikuttavasta sairaudesta. Heitetäänkö se henkilö pimeään huoneeseen kidutettavaksi ja odottamaan kuolemaa koska hän ei ole samanlailla "terävä" kuin me muut. En usko. Voitte tietenkin väittää vastaan niinkuin jokaisessa kohdassa.
Eläimellä on pääosin samanlainen elimistö kuin ihmiselläkin, sillä on myös hermoradat, tumakkeet, aistit, impulssit ja jopa tietoisuus. Tietoisuuteen tarvitaan tutkijoiden mukaan vain muutama tuhat neuroni (joka löytyy jopa kanalta). Pelkästään sukkulamadolla on 
300 neuronia aivoissaan. Vastasyntyneellä lapsella on n. 2500. Jos käsitteet eivät kolisuta kelloja, voitte tutkia niitä itse.
Eläin tuntee kaiken siinä missä mekin, miksi sitä saa siis satuttaa vaikka ei tarvitsisi?



- Kulttuuri on altistanut meidät tälle sairaalle ajattelutavalle. 
Siksi joissain maissa jokin joka meillä on oksettavaa on normaalia. Esimerkiksi koirien ja kissojen syönti, joka tuntuu tuottavan monessa inhottavia tuntemuksia. Tutkitaan hieman väitteitä joita meille on syötetty pienestä pitäen.

"Sinun tulee juoda maitoa että luut pysyvät vahvoina". Eikä vain mitä tahansa maitoa, vaan juuri lehmän maitoa. Tämä onkin kaikessa sairaudessaan hauska juttu. Niin hauska etten tiedä mistä aloittaisin.

Miten maitoa kehittyy maitorauhasiin? Siten että tullaan raskaaksi. 
Lehmä ei ole maaginen eläin joka osaa taikoa maitoa vastoin muita nisäkkäitä. Ehkä jossain piirretyssä, mutta ei oikeassa elämässä. Nisäkäs se on niinkuin muutkin. Miksi kukaan nisäkäs juo maitoa? Siksi kun se syntyy ja emo imettää sitä. No miksi jossain kohtaa maidon juominen loppuu? Koska vauvan/lapsen keho aikuistuu eikä se tarvitse sitä enään vaan vaihtaa kiinteään ruokaan ja juo siitä eteenpäin vettä. Loogista. Mekin olemme eläimiä, nisäkkäitä. Viime tarkastuksen jalkeen emme ole jumalia Olympos vuorella tai muuta vastaavaa.

Usein puhutaan siitä että laktoosi-intolerantikot ovat sairaita siksi etteivät he pysty pilkkomaan laktoosia eli maitosokeria joka on nisäkkäiden tuottamassa maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Siksi laktoosi-intolerantikot saavat maitotuotteista (juusto, jäätelö, jugurtti, maito jne.) oireita.
No mitä ajattelette siitä jos kirjoitan että laktoosi-intolerantikot ovat oikeasti niitä "normaaleja".
He eivät ole poikkeus, enemmänkin sääntö. Koko maailman väestöstä tutkitusti 75% ihmisistä on laktoosi-intolerantikoita. Kertooko se mitään?



Miksi maitoa pitää muuttaa jotta se olisi sopivaa ihmisille? Siksi että se ei ole sopivaa ihmisille. Et ole enään vauva, maito ei kuulu ruokavalioosi. Siksi keho lopettaa sen sisältäven aineiden pilkkomisen. Siksi sinulla on ilmavaivoja, ripulia, pahoinvointia, outoja kipuja jne. Et ole enään vauva.
Miksi maito on sitten niin kauhean hyvää? "Lehmän beetakaseiini B-CM-7 on noin tuhat kertaa voimakkaampi narkoottinen aine kuin äidinmaidon beetakaseiiniproteiini. B-CM-7 on voimakas oksidantti ja toimii ihmisessä morfiinin tavoin." Juomamme maito sisältää tätä ainetta joka tuottaa kehossamme hyvää oloa morfiinin tavoin. Maidon tuottajat vievät kuluttajia kuusi nolla ja se melkein naurattaa kuinka tyhmiä ja sokeita ihmiset ovat. Kuinka sokea ja tyhmä itsekin olin.

Tietenkin, maitoa on myös opittu juomaan siitä asti kun ei edes itse vielä muista tehneensä päätöksiä. Ihan sama juttu kuin se miksi jonkin kulttuurin ruuat ovat hyviä sen kulttuurin omaaville muttei meille. Miksi kiinalainen välttämättä arvosta ruisleivän tai lakritsin makua niinkuin me. Yksinkertaista. Siitä on turha vääntää yhtään monimutkaisempaa.

Kerron kuitenkin vielä yhden pienen asian joka toivottavasti herättää joitain ajatuksia. Tietääkö kukaan sairaudesta kilpirauhaisenvajaatoiminta? Idea on siinä että kilpirauhashormonin eli tyroksiinin tuotto on liian vähäistä ja kilpirauhasta stimuloiva hormooni nousee koska se yrittää saada kilpirauhasen tuottamaan enemmän. Aiheuttaen tyreotropiinin heittelemisen yläkantissa.
Ihmisen luissa on kalsiumia jo valmiiksi. Me tarvitsemme elämämme aikana lisää kalsiumia, mutta tietynlaista (jota saadaan kasviperäisistä tuotteista). Toisen nisäkkään maidon juominen ja sitä kautta saatu kalsium ei sovi meille alkuunkaan ja väärän kalsiumin liikasaanilla oma luumme vapauttaa oikeaa jo valmista kalsiumia yrittäessään korjata puutostilan. Tämä on suoraan noidankehä.


Terveysarvot.
Miksi juomme maitoa - jotta luut vahvistuvat.
Tilastojen mukaan maidon juonti on suurinta
Yhdysvalloissa
Englannissa
Ruotsissa
Suomessa
Tilastot kertovat myös että osteoporoosi (luukatosairaus eli luunheikentyminen) ovat yleisimpiä näissä maissa.
Yhdysvallat
Englanti
Ruotsi
Suomi
Sen voi yrittää selittää sattumalla, mutta se ei muuta tilastoja.


- Yksi parhaista vasta-argumenteista joita kuulen on se että olemme ravintoketjun huipulla.
Olemme lihansyöjiä ja jos emme muka ole lihansyöjiä niin miksi meillä on kulmahampaat. Naurattaa niin että melkein itkettää. Pyydän kovasti anteeksi joitain tapoja joilla kirjoitan, tarkoitukseni ei ole piikitellä. Haluan vain jotenkin kuvastaa tunnetilaa jonka koen koska tämä ei ole videomuodossa.
Katso "kulmahampaitasi" ja vertaa niitä vaikka kissasi tai koirasi kulmahampaisiin. Jos tuon sinulle porsaan nenän eteen niin raateletko sen kynsilläsi ja paloittelet hampaillasi että saat nieltyä sen nyrkin kokoisina palasina.



Tästä päästäänkin seuraavaan. Vertaa ylläolevassa kuvassa olevia ihmisen hampaita ja kissaeläimen hampaisiin.
Miksi luulet että niitä on ihmisellä noin paljon ja melko tasaisesti? Koska ne on tarkoitettu jauhamiseen. Aivan niinkuin kasvissyöjillä. Emme me syö kimpaleina ruokaa. Toisto on yksi tärkemmistä asioista oppimisen kannalta. Kysynkin siksi: Miksi tarvitsemme haarukoita ja veitsiä paloittelemiseen ja kokkausta lihan murentamiseksi yms. jos olemme lihansyöjiä? Aivan. Koska emme ole. Me olemme kasvissyöjiä. "Ikävä" totuus.

Seuraava osio. Ihmisen(kasvissyöjän) ja lihansyöjän vartalon eroavaisuus.
Ruuan matka sisäelimistössä suusta ulostuloreikään on noin kuutisen metriä pitkä reissu karkeasti sanottuna. Oikeasti tilaahan on esimerkiksi ohutsuolessa 200-300 neliömetrin verran. Lihansyöjillä sama matka on pituudeltaan nelisen metriä. Miksi? Noh, siksi että ihan sama onko se pekoni jonka laitat suuhun vai ei, mutta kun se pääsee elimistöön se on mädäntyvää bakteerikantaista lihaa, joka on periaatteessa sama asia kuin söisit lihan raakana. Lihansyöjien elimistö on lyhyydessään ja sulatuksessaan tarkoitettu tälläiseen ruokavalioon. Meillä ei.




Miksi syömme lihaa - jotta saamme proteiinia.
Siitä päästäänkin käsittelemään aiheita syöpä, verenpainetaudit, sydänsairaudet ja sydänkohtaukset. Taitavat olla aika monessa maassa se suuri kolmikko joka lahtaa porukkaa. Tiesittekö että esimerkiksi Yhdysvalloissa 65% kaikista sairauksista on ruokavaliosta johtuvia. Tämähän ei tietenkään vakuuta teitä asian yhtäläisyydestä.
Ajatellaan näin. Mikä on yksi massiivisimmista ja suurimmista nisäkkäistä maan pinnalla. Norsu. Mitä norsu oikein syö? Minun ei tarvitse varmaankaan edes vastata jos olette pysyneet yhtään mukana. Norsun elinikä voi olla jopa 70 vuotta. Mutta kasviksilla ei ole varmaankaan mitään tekemistä asian kanssa, se on vain maaginen speciaali olento joka sattuu olemaan samaan aikaan lihaksikas, kestävä, pitkäikäinen ja kappasvain, kasvinsyöjä.
Tässä kohtaa voimmekin keskittyä proteiiniin. Voi äh ja huoh ja puh kun en edes jaksaisi väitellä tästä aina. No mutta kai se on pakko vääntää rautalangasta.
Lihaa syödään koska siitä saa proteiinia. Kyllä vain, mitäs muuta siitä saadaan. Kolesteroliarvot kattoon rasvoilla ja muilla eläinperäisillä aineilla joille ei ole tilaa kehossamme. Lihan ajatellaan olevan vaikuttavana tekijänä ainoastaan lihasten kasvuun. Ikävä kyllä niin ei ole, liika proteiinin aka lihan syönti aiheuttaa liikalihavuutta, koska se sisältää epäterveellisiä rasvoja. Liha nostattaa myös kolesteroliarvoja, aiheuttaa verenpaineenmuutoksia, sydänsairauksia ja jopa syöpää.

Okei mihin siirrymmekään seuraavaksi. Voi kun näitä juttuja on niin paljon että sormet meinaa puutua...
Miten olisi kala? Omega3 lähteemme, eläin joka ihmeellisella tavalla ei tunne kipua ja sitä ei satu vaikka sen silmän lävistäisi koukulla tai grillaisi elävältä. Siistiä. Gimme some of that.



Pieni visa. Mitä yhteistä on kalalla ja vanhanaikaisella kuumemittarilla? Elohopea. No mitä elohopeasta sanotaan? Ei saisi syödä. Miksi esimerkiksi raskaana olevilta naisilta kielletään kalatuotteiden syönti? Sisältää elohopeaa ja siinä ei ole vain yhden ihmisen vaan kahden ihmisen henki vaarassa. Hurjaa. Miksi yksilö ei siis ole yhtä tärkeä kuin raskaana oleva nainen? En tiedä, mielestäni jokaiselle meistä tulisi kertoa että: "Hei, ennenkuin syöt tuon kalan. Muista että siinä on elohopeaa ja se on todella haitallista kehollesi. Et todennäköisesti kuole samantien mutta kehosi kärsii. Sinulla ilmenee luultavasti vatsakipuja, päänsärkyjä, huonovointisuutta yms.". Joissain enemmän, joissain ei juuri ollenkaan. Mutta ei sitä taida kukaan testata ennen ruuan laittoa tai ostoa.




- Puhutaanpa nyt kasviperäisistä tuotteista. 
Olen siis itse ollut periaatteessa täyspäiväinen "lihansyöjä" ennen elämänmuutostani. En ikinä syönyt kasvipohjaisia ruokia, salaattia ei ollut tarjolla ja ainut edes kasviksiin viittaava ruoka oli ranskalaiset ja leipä. Minulle siis vegaanisen ruokavalion ottaminen oli täysmuutos. Ei mahdottomuus, vain muutos joka vaati totuttelua uuteen. En ole mitenkään erityisen vahva ja kykenevä ihminen, elämänmuutos ei vaadi supervoimia, superinhimillisiä taitoa, magiaa, rukoilua jumalalta. Se vain merkitsi sitä että seuraavan kerran kun menin kauppaan niin ostin Floran tummansinisen margariinin, ostin laktoosittoman maidon tilalle riisimaitoa, Violifen juustoa, normaalien nugettien tilalle Hälsans Kökin soijanugetteja tai soijanakkeja. Kasviksia, hedelmiä ja vaikka toffee caramel soijajäätelöä. Sellaista.

Välifakta. :) Hieman hinnoista ja ravintoarvoista.
Yhdellä paketilla soijarouhetta (hieman yli 3 euroa) saan tehtyä saman verran "jauhelihaa" kuin että ostaisin 4-5 pakettia nautasikaa hintaan 15e tai vastaavaa. Soijarouhe ei siis ole kovin kallista ja se kestää pitkään. Kasviperäiset maidot ovat samanhintaisia kuin laktoosittomat maidot ja nekin kestävät avaamattomana ainakin vuoden ja avattuna saman verran kuin lehmänmaito.

Kasvipohjaisella maidolla ja lehmänmaidolla on joitakin eroavaisuuksia ja ne tulevat tässä:
Kasvipohjainen maito muistuttaa maultaan lähemmäs hylamaitoa, eli vaatii ehkä siltä osalta totuttelua. Ravintoarvoissa erot ovat suurimmat näissä:
Kasvipohjainen maito 1 annos
150mg kalsiumia
kuituia
ei kolesterolia

Lehmästä saatu maito 1 annos:
150mg kalsiumia
kolesterolia
ei kuitua



Sitten yksi uusimmista joka on mielestäni melkein yhtä huippu kuin heitto kuin: "Jos joutuisit sian kanssa autiolle saarelle niin söisitkö sen". Syy miksi tuo heitto on niin hauska koska sekasyöjät (omien sanojensa mukaan lihansyöjät) laittavat vegaanit aina autiolle saarelle sian kanssa ettei heillä olisi enään vaihtoehtoja kuin syödä sikaa. No hei, me ei olla autiolla saarella ja meillä on satoja eri vaihtoehtoja kuin syödä se sika. Mikä on sinun selityksesi?


-Kasvit tuntevat kun niitä syödään. Eli vegaanien mielestä ei voida syödä enään mitään. Argh, en tiedä nauraakko vai itkeä. Eniten tekisi mieli kysyä että miten tätä asiaa sanovat ihmiset on päässy pois peruskoulusta kun he ajattelevat yhtä yksinkertaisesti kuin kasvava lapsi.

Kasvilla ei ole hermoratoja, kasvilla ei ole aivoja, kasvilla ei ole tumakkeita, kasvilla ei ole monia asioita joita eläinkunnasta löytyy. Siksi kasveja kutsutaan eliöiksi. Tällä hetkellä tieteemme on todistanut että kasvit huomaavat kun niihin kosketaan. Tiede on myös todistanut että eläimet eivät ainoastaan huomaa, ne kärsivät kivusta.
Yksi viisas ihminen elämässäni sanoo minulle useasti kun minun on vaikea tehdä päätöstä, että: "Tee päätös niillä tiedoilla jotka sinulla on. Jos tulee myöhemmin uutta tietoa, niin muokkaa ja muuta sitä miten teet päätökset sen jälkeen."

Tällä hetkellä tiedämme että eläimet kärsivät, ne eivät halua kuolla, ne eivät halua että niihin sattuu, ne eivät halua menettää lapsiaan ja olla erossa perheestään, ne eivät halua kuolla tuskaan. Tämä on pohja jolla olen itse päättänyt miksi syön mielummin kasvipohjaisia tuotteita enkä eläinperäisiä.
En halua olla kärsimyksen aiheuttaja. Haluatko sinä?





Lisään tähän loppuun vielä hyviä linkkejä mm. opetusvideoista, infopaketeista, hauskoista sivuista, kehonrakentajista ja treenaajista, reseptisivuja, viitesivuja yms.

Toivottavasti kellään joka otti lukuhaasteen vastaan ei jäänyt paha maku suuhun vaan sai perspektiiviä ja parhaimmassa tapauksessa syyn kokeilla uutta inhimillisempää ja terveellisempää elämäntapaa. Kiitos!



XOXO




101 Reasons to Go Vegan
ARFF - Animal Right Foundation of Florida

♥ Vegaaniliitto
Animalia
♥ WWF
♥ Oikeutta eläimille
♥ PETA
♥ Leaping Bunny

♥ Vegaaniliitto- Blogit ja Linkit
♥ Vegaanituotteet
♥ ILMAINEN Kasvissyöjän infopaketti
♥ Vegaanihaaste
♥ Eläintehtaat

♥ Venla Savikuja Fitness
♥ Jim Morris Vegaani Kehonrakentaja
♥ Kat Von D - My response to the "Vegan" controversy
VeganSidekick

♥ Chocochili
♥ Urheilijan Ruokavalio
♥ Ravintoaineet Kalsium
♥ Murheita Maidosta

LifeHair-Beauty
Heluna Shop
Ruohonjuuri Verkkokauppa

maanantai 2. marraskuuta 2015

Ajatuksia vol. 3: Tupakointi

Hei taas!

Aloin tässä miettimään yhtä kiusallista vaivaa joka minulla on. Onneksi nähtävästi en ole yksin tämän vaivan kanssa. Tilastoja tutkiessani näyttäisi siltä että yli 50% suomalaisista kärsii samasta ongelmasta, nimittäin hajuaisti. Aivan kauhean kiusallinen vaiva, varsinkin kun astut kodistasi ulos. 
Koen sääliä ja suurta halua pyytää anteeksi heiltä joihin tämä eniten vaikuttaa. Esimerkiksi tupakoitsijat. Meidän takia he eivät voi enään polttaa missä sattuu. Joskus heidän täytyy siirtyä jopa 20 metrin päähän asuntojen läheltä koska se häiritsee meitä hajuaistin omaavia. Sydämetöntä.


Okei no nyt taitaa olla törkeän sarkastisen mässäilyn raja täynnä. Haluan puhua asiasta tosissani koska se on ollut taas päänsäryn ohella paljon läsnä. 
Tupakoinnin vaikutuksista tupakoitsijaan ja sivullisiin on tehty monia arviointeja sekä tutkimuksia. Olemme kuulleet sellaisia asioita kuin "tupakoinnin haittavaikutukset ovat pahemmat passiivisella tupakoisijalla", tupakoinnin keuhkosyöpäriskit, luonnonvaraisten eläinten kuolemat siihen kun he syövät maahan heitettyjä tupakantumppeja ja terveyskeskuksien seinillä on lappuja joissa pyydetään huomioimaan ihmiset joilla on herkkä hajuaisti koska liiallisen hajuveden käyttö ja tupakan haju voivat laukaista esimerkiksi migreenin. Näitä on kymmeniä enkä aio listata jokaikistä.


Läheiseni ja blogiani lukeneet ovat varmaan perillä siitä etten itse polta, en ole edes maistanut tupakkaa. Syy siihen löytyy monesta asiasta.
1. Tupakka haisee erittäin pahalle, ja uskoisin että maku ei ole mansikkainen.
2. Olen keskittynyt terveystiedontunneilla tupakoinnin terveysvaaroihin.
3. Koko perheeni tupakoi, joten uskon että minulla on matala kynnys jäädä päihteeseen koukkuun ja korkea kynnys päästä irti.
4. En ole rahakkaimmasta päästä ja lääkäreiden tämän vuoden laskelmien mukaan 1 aski tupakkaa päivässä maksaa 2190 euroa vuodessa ja 30 vuoden tupakointi maksaa 65 700 euroa.
5. Tupakointi ei ole esimerkki jota haluan siirtää ympärilläni oleviin.


Vaikka tupakointi onkin edelleen hyväksytty, ellei jopa arkipäiväinen tapa kuin aamupalan syöminen, on se selkeästi menettänyt "siisteyttään". Monella on oikeasti ymmärrettäviä syitä miksi he ovat tupakoinnin aloittaneet ja miksi se tuntuu edelleen hyvältä ja turvalliselta.  Myös sellaisia jotka hieman häpeävät sitä kuinka vaikeaa tupakasta on päästä irti ja menevät nurkan taakse polttamaan jottei siitä koidu vaivaa muille. Minulta riittää kaikki myötätunto heille vaikka tupakkaa inhoankin. Toisen huomioonottaminen on yhtä tärkeää kuin itsellensä anteeksi antaminen. 
Paljon on kuitenkin vielä "mä saan tehä mitä mä haluun", "koska mä voin" -asenteisia jotka pistävät tupakaksi keskellä katua jonkun edessä jonka viimeinen asia mitä hän haluaisi haistella raikkaan ilman sijaan olisi tupakka.

Vaikka joitain oma terveys ei kiinnosta, miettikää heitä joilla on se herkkä hajuaisti ja päänsärky-alttius, heitä jotka ovat tupakoinnin lopettaneet ja heillä on vaikeuksia päästä eroon vieroitusoireista, raskaana olevat joiden pahoinvoinnit ovat miltein sietämättömiä mutta pakko toimia arjen mukana, astmasta kärsiviä ja pahoista allergioista kärsiviä, lapsia ja eläimiä joiden keho ei edes kestä myrkyllistä savua ja niin edespäin. 

Minua oikeasti jopa jännittää astua ovesta ulos kun päänsärkyni menee 0-10 asteikolla kuutosessa ja sitten bussiin istuessani edessäni on ketjupolttaja joka ei ole tuulettanut takkiaan kuukauteen ja päänsärkyni räjähtää salamana kymppi plussaan. En usko olevani ainoa. 



Huomioikaa kanssaeläjiänne





XOXO



maanantai 26. lokakuuta 2015

Ajatuksia vol 2: Ystävyys

Tämä seuraava aihe on sellainen joka on pyörinyt useasti mielessä monen vuoden ajan. Useasti samojen henkilöiden takia. Nyt se tuli kuitenkin niin päin pläsiä että pakko päästä vähän tekstin muodossa järjestelemään ajatuksia. Päivän aiheemme on siis...


Ajatuksia vol 2: Ystävyys


Ystävyys on todella usein esillä vaikka missä tarkoituksessa. Jokaisella on myös omat määritelmänsä minkä rajojen sisäpuolella sosiaalisessa piirissään olevat henkilöt ovat. Tai no ei välttämättä. Havainnollistamisen vuoksi tein pienen paint-tasoisen kaavakkeen kuvaamaan omaa mielikuvaani ystävyyssuhteiden kategorioimisesta.


 
Tutut: Henkilöt jotka tiedän ja/tai tunnen. Satunnaista moikkailua jos sattuu näkemään jossain kadulla. Välttämättä ei moikkausta ollenkaan kun tulee tämä "Tajuskoha se et mä oon mä. Vitsi näytän urpolt jos rupeen vaa vilkuttaa eikä se ees tunnista mua."

Kaverit: He jotka luettelen omaan piiriini kuuluviksi, mutta eivät ole niin läheisiä että kertoisin heille yksityiskohtaisia asioitani elämästäni. Heidän kanssaan tulee hengattua pari kertaa vuoteen, yleensä jonkin läheisemmän ystävän järjestämässä tapahtumassa kuten syntymäpäiväjuhlissa.

Ystävät: Ne läheiset joiden edessä voit olla jos jonkinlainen sika, kenen ruuat voit varastaa, kelle voit rennosti vittuilla ja tietää että kaikella todennäköisyydellä he tuntevat sinut niin hyvin että tietävät milloin avaat sydäntäsi ja milloin heität viatonta läppää.

Ride or die homie: Se yksi ainoa ketä kukaan ei voi korvata. Kenen kanssa sinulla on oma kieli, kuka on se joka on sinun siamilainen kaksosesi. Se henkilö jonka kanssa tyttö- tai poikaystäväsi on myös parisuhteessa jos haluaa olla sinun kanssasi. 
You know I'm talking about you Joe. Klick klick.


No millainen ystävä olen... Koen olevani periaatteessa aika mitäänsanomaton ystävä. Olen paljon omissa oloissani ja se on tuottanut joskus ongelmaa syystä jos toisesta kaverisuhteissani. Samaan aikaan koen olevani oikeastaan aika sosiaalinen kun sille päälle satun ja toivon että olen myös hauska. Luotettavaksi minua on myös kuvattu. Ainiin ja tietenkin kuulun ystäväpiirini värikkäimpiin ihmisiin tyylini puolesta. Olen se keneltä kysytään neuvoa meikkaukseen ja kuka toimii läheisteni henk. koht. parturi-kampaajana. 
Olen käyttänyt kauan elämästäni siihen että olen mahdollisimman puolueeton henkilö, mutta oppiessani omia arvojani, tulee minulla nykyään kinaa muiden kanssa siitä etten olekkaan enään "sanomatta mitään" niinkuin ennen.


Millaisia ystäviä arvostan... Heitä jotka ovat luotettavia, yrittävät hyväksyä minut ja muut sellaisena kuin he ovat, ja jos se ei onnistu niin omaavat kommukaatiotaitoja sen verran etteivät haasta riitaa vaan viisaalla tavalla keskustelevat asioista. Sellaisia ystäviä arvostan jotka yrittävät olla oman luonteensa puitteissa mahdollisimma ystävällisiä ja tasa-arvoisia muita kohtaan. Pidän myös ystävistäni jotka ovat sosiaalisia ja huumorintajuisia. Arvostan myös ihmisiä joilla on mielipiteitä joihin löytyy päteviä argumentteja. 


No mitä ystävyys vaatii. Panostusta, tottakai. Mitkään ihmissuhteet eivät kestä ilman minkäänlaista heittäytymistä. 
Koin tässä lähiaikoina sellaisen ongelman jossa ystäväni pyysi minua sivuuttamaa omat arvoni ja jättämään huomiotta sen joka minua (ja hieman muitakin) koskevilla tiedoillani tuntuu väärältä. 
Onko ystävyys siis sitä että joudut tarvittaessa olemaan joku toinen kelvataksesi? Onko ystävyys sitä että joudut nielemään omat tunteesi ja ajatuksesi jotta voit tulla toimeen muiden kanssa?
Ei se vaan voi mennä niin. Meitä kaikkia on aivan liikaa, että voisimme aina uuden tilanteen tullessa muuttua miellyttääksemme muita ja säilyttääksemme ihmissuhteet jotka sitä vaativat.
Haluan kuitenkin painottaa että mikään mielipide ei ole asiallinen, pätevä ja hyväksyttävä ellei sen taustalla ole tarkoin mietittyä argumenttia. 
Jokainen aikuinen ihminen on vastuussa omista tunteistaan. Jos ystäväsi sanat aiheuttavat sinussa epämiellyttäviä tunteita, on sinun tehtäväsi tuoda se tuomitsematta esille ja käyttää järkeviä vuorovaikutustaitoja. Se ei ole toisen ihmisen vastuulla huolehtia siitä jos koet jotain joka saa sinut esimerkiksi vihaiseksi. Ei se vain voi onnistua niin. Toisen auttaminen hänen tunteiden käsittelyssään pätee mielestäni mm. lasten (ja eläinten) kohdalla, koska he eivät ole välttämättä kasvaneet henkisesti tarpeeksi ollakseen kykeneviä käsittelemaan omia tunteitaan.


No näissä tunnelmissa tänään. Jos keksin aiheesta jotain lisää pohdittavaa niin kirjoitan kyllä!


XOXO




Ainiin, tänne loppuun on pakko heittää teeman mukaisesti sanaleikki. 
Pystytkö sanomaan nämä sanat ilman virheitä? 
En voi olla katsomassa kuka lunttaa lukemalla samalla kuin lausuu joten omantunnon tuskissa olette sitten jos niin teette! 




Ensimmäinen sana...
TUTUSTUTTASKO




Toinen sana...
KAVERUSTUTTASKO




Kolmas sana...
YSTÄVYSTYTTÄSKÖ




Pitäkää hauskaa. ♥ 
Hyvä seuraleikki ja ice-breaker!

perjantai 23. lokakuuta 2015

Ajatuksia vol 1: Fyysinen

Nyt on ollut vaihteeksi sellainen viikko joka on tuonut monen monia ajatuksia päähän. Ajattelin nyt käydä niitä läpi tässä kun ei ole elämässä sen kummempaakaan tapahtumaa, ja päänsäryt estävät kaiken normaalin tekemisen niinkuin meikkaamisen, piilareiden ja pidennystenkäytön. Kuvien puute tulee olemaan siis massiivinen.



VOL 1: Fyysinen

Terveyteni. Mietin tuossa että minkä takia olen näin rappiolla kehoni kanssa. Fyysinen puoleni on siis yksi iso paskamyrsky. Lopputulos: en osaa sanoa. Varmasti jotkin omat elämäntavat vaikuttaneet. Niinkuin se että en ole kova venyttelemään, en tykkää käydä juoksulenkeillä ja ryhtini on mennyt huonoksi osaksi perinnöllisistä syistä ja osaksi siitä että olen ollut aikoinani niin hemmetin kova dataamaan. Ihan hardcore meiningillä.

Alkoholilla ja muilla päihteillä tuskin on ollut suurta vaikutusta, koska en ole ikinä ollut kova juomaan. Keskimäärin sellainen kaksi kertaa vuodessa. Viimeisenä kolmena vuotena en juuri senkään vertaa. Huumeet eivät ole koskaan löytäneet tietään minun kohdalleni, ja siitä huolimatta että koko perheeni polttaa röökiä niin en ole maistanut tupakkaa kertaakaan. Uskon kyllä että passiivisella tupakoinnilla on ollut iso vaikutus terveyteeni, mutta sehän taas ei ole ollut minun päätökseni myrkyttää sillä tavalla kehoani. Lääkkeiden sekakäyttö ei kuulu tapoihini, ongelmia on muutenkin ihan tarpeeksi.

Epäterveellinen ruokavalio... Jos Jutta Gustafsberg tai super-Marjo olisivat tsekanneet ruokavalioni ikäboksin 13-20 välillä niin olisivat varmaankin saaneet slaagin. Siellä on hypitty syömättömyyden, tunne-ahmimisen, herkuttelun, limuilla elämisen yms. voimalla reippaasti. Voin kyllä lyödä vaikka vetoa että jos Jutta kävelisi nyt ovesta sisään ja suoraan ruokakaapille niin ei varmasti olisi mitään valitettavaa. Toisaalta se tässä vähän ikävää onkin että vaikka on niin hirveän hyvä ruokavalio ja tasainen ateriointi niin tällähän ei ole siis vaikutusta terveyteeni millään tavalla. Ei painooni, unenlaatuuni, päänsärkyihin, vatsakipuihin sun muuhunkaan. En sitten tiedä onko kilpirauhasella jotain sen tekemistä, mutta tuskin kun pitäisi olla lääkitykset ihan reilassa. Niin, minulla on siis kilpirauhasen vajaatoiminta. Kulkee suvussa, ei siis yllätys että osui minun kohdalleni. Haha.

Päänsäryistä kerkesin puhuakkin, uniongelmat mainita ja selkäviat on käyty läpi kauan aikaa sitten joten niistä en edes jaksa puhua,

Lääkitys on aina ollut kova jos mistäkin syystä, luulen että sekin on osasyynä vatsakipuihin. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdotonta luopua yhdestäkään lääkkeestä joten sitä on turha pohtia sen enempää.
Minulla on ollut myös hieman huono vastustuskyky nuoresta pitäen. Iän myötä ollaan menty parempaan suuntaan. Eli jokainen pikkupöpö ei kaada viikoksi kuumeen kouriin sängyn pohjalle, mutta kun se flunssa ja pieni lämpö iskee niin nehän eivät poistu kuukausiin. Kummaa, muttei suinkaan erikoista.

En osaa keksiä tällain spontaanisti sen enempää, joten oletan että tämä oli tässä. Ei taas vaihteeksi kovin kiinnostavaa muille kuin itselleni, mutta taidan toisaalta vain itse tätä blogia lukeakkin. Hah.


keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Pääkipuja

Hola!

Mistähän mä aloittaisin...

Noh. Oon kärsiny vuosia erikoisista pääkivuista ja niitä on tutkittu vaikka miten. Vuosia tarkoittaa siis oikeasti vuosia. Mulla on tainnu olla joka päivä päänsärkyä nyt 7 vuoden ajan. Joskus se on melkein huomaamatonta, toisinaan taas niin paha että aiheuttaa mm. huimausta, pahoinvointia, aistien tuomaa arkuutta (esim. valo ja hajuarkuus), hiustuppien särkyä ja jopa mahdottomuus liikkua senttiäkään mihinkään suuntaan. No ei siitä sen enempää. 

Kuitenkin, nämä kivut ovat alkaneet vaivata pitkästä aikaa niin paljon että arkielämä on todella hankalaa. Kivut ovat siis lähes sietämättömät. Mitkään normaaliasiat eivät meinaa onnistua, mukaan luettuna some juttujen päivitys. Ne joilla on vastaavista pääkivuista kokemusta tietävät varmasti ettei näytön selaaminen ja seuraaminen ole helpoimpia asioita kipujen alaisena.

Soitan huomenna lääkäriin jos saisin jotain apua, koska siinä ei ole enään mitään järkeä että käytän monta tuntia päivästä maaten pimeässä huoneessa kylmäkalle otsalla ja nappailen kolmiokipulääkkeitä. 

Pahoittelen tekstin sekavuutta, haluan vain saada tämän nopeasti pois alta ja mennä takaisin lepäämään ettei olo pahene entisestään. 
Pidän teidät ajantasalla niin paljon kuin mahdollista! Parhaiten minusta saa kuulla Instagramissa ja/tai twitterissä. :)

XOXO

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

My life: When acting cheap turned into acting ethical.

When the cheap and nice turned into ethical, good and price independent.

As some of you may know, I turned into food vegan months ago and turning rest of the way have come slowly after. I have always preferred anything and everything cruelty-free, but I kinda decided not to think about it too much because I am what I am: semi-poor. I really don't have much money on me and I have been thinking that if I lived in, for example, US, it's high likely I would be live on the streets.

Many of the products I have and use are either the cheapest, long time saved and bought, or something I got from a friend. I have always stressed about money because I do have many pets (and they always come first in my life) and I have been handling a big part of my own living since I was really young so there isn't much to save from. Still, every now and then I do buy something extra. Biggest thing that is eating my money and giving me a hard time next month is my hair
I love to dye my hair. I also get hair extensions every time I can squeeze it from my wallet which is about once a year. 

Those who know me, know that I do have other passion; being as good as I can to animals.
With that I got the power to sweep of the talk "I don't have money to buy cruelty-free products. It's too expensive" and actually got the time to do some research on it. Cruelty-free (and vegan) is being a big thing now on the beauty market. People are almost fighting over getting a label CRUELTY-FREE on their products and brands. Which is kinda amazing thinking of how fucked up everything else is on food side and saving the nature. 
So when did FREE and ANIMAL TESTED start holding hands? Who knows and who cares, what really matters is that markets are huge and CHEAP isn't all about animal testing and going from where the fence is low. I have found several brands and products from all around that have their leaping bunny logos, PETA marks and cruelty-free proofs. 

Still, living in Finland is a challenge for thinkers like me. Cheap is still in. Big Time. Fortunately awareness is spreading and people are starting to think that MAYBE animals aren't FOR US TO USE.

When I go to my local big market, I can find my lipbalm, my shampoo and conditioner etc. cruelty-free, but of damn. The hairdyes, the freaking hairdyes. Which is why I haven't done anything to my hair for about 2 months. Dark color is fading, my roots and ends are dreadful, silver and grey are long gone. I don't feel like myself at all with this rag of a hair... Finally hard work is paying off! I have found many brands and products (including hairdyes) which I can either order or get from stores at Finland. And to save you from hard work I will buy, test and do reviews. No sponsorships or nothing. Just broke-ass me trying to squeeze couple euros and continue my passions with beauty and animals. You're welcome my fellow animal defenders and cruelty-free fellas. This is for everyone, in Finland or abroad. ♥ 


COMING UP:

I have just ordered stuff from E.L.F, which is short for EYESLIPSFACE. I have noticed that their products are indeed cruelty-free and most of them vegan. Quality...I don't know yet. We will see! See you next time when I give you guys a review and maybe do a video of using their products in action.


XOXO

maanantai 5. lokakuuta 2015

Kirjoitan siis elän.

Hei kaikki pitkästä aikaa!
Hengissä ollaan myös täällä blogin puolella.

Leikkauksesta on nyt tasan kaksi viikkoa ja paraneminen on edistynyt oikein hyvin. Kipuja silloin tällöin, järjetöntä kutinaa ja nipistelyä, mutta kyllä kipulääkkeiden otto on vähentynyt. Joka siis merkitsee minulle paranemista! Haha.
Tämä leikkaus oli kolmas osa pari vuotta sitten (kait) alkanutta leikkausurakkaa jossa korjataan synnynnäisiä kosmeettisia vikoja ja fyysiselle kunnolle haitallisia vaikutteita. Niille jotka eivät ole aiempia postauksia tätä koskien lukeneet niin leikkaus on siis rintojen alueelle suoritettava. 

Vaikka puhunkin avoimesti myös tästä, en silti rupea heittelemään yksityiskohtia, rintakehän sivuprofiileja, leikkauslausuntoja ja nännikuvia koska ne ovat minusta liikaa. 



Vietin sairaalassa kaksi päivää ja yhden yön. Leikkaus tehtiin tällä kertaa päivällä ja olin (onneksi) taas ensimmäinen jonossa. Kaikki meni muuten täydellisesti paitsi sain jonkin selittämättömän paniikki/ahdistuskohtauksen heräämössä ollessani vielä unen rajamailla. Jokin sätkykohtaus selkokielellä. Se meni kyllä nopeasti ohi, ja uskon että se liittyi ennemminkin näkemiini uniin kuin sairaalan toimenpiteisiin. 
Vähän happea ja kipulääkkeitä niin virkosin kyllä parissa tunnissa silmien avaamisen jälkeen. Taisin kehua oman anestesialääkärini kauniiksi, kymmenenkin kertaa. En muista hyvin miltä hän näytti, mutta oli varmaan kaunis?

Jorville myös pointsit siitä kuinka nopeasti saivat järkättyä minulle täysin vegaanista ruokaa! Ilmoitin asiasta vasta 30min ennen leikkausta enkä useita päiviä tai viikkoja ennen niinkuin yleensä tehdään. Jorvissa oli muutenkin erittäin hyvä palvelu taas ja leikannut lääkärini on aina yhtä ammattitaitoinen!
Kiitos sinne siis!

Toivon että alkaisin pian pääsemään postaamisen rytmiin, mutta paraneminen ja omat henk.koht. jutut vievät oman osansa. Ja se etten omista mitään kameraa jolla ottaa kuvia ottaa päähän. Tuntuu erittäin turhalta tehdä upea meikki ja yrittää ottaa puhelimen tai tabletin etukameralla lähikuvia. Ei mitään järkeä. Huoh.



keskiviikko 26. elokuuta 2015

Oudot tapani?

This text is only in finnish, sorry!

Moi! Uutta kirjoitusta, ja tällä kertaa oudoista tavoistani! 
Itse en ole tietenkään kokenut että niitä kummemmin olisi, mutta nyt kun niistä on pari kertaa huomautettu niin pakkohan se on vaan jokunen niistä hyväksyä.


Pistän kirjoittaen siinä järjestyksessä kun mieleen tulee. :)



Käsirasva-addiktio.
Juuri sitä itseään. Minun täytyy rasvata käsiäni vähän väliä. Tiettyjä syitä ei ole, esimerkiksi pakkanen, vain aina kun käsiini tulee tietty tunne on lorautettava rasvaa kämmenelle. Sitten kun rasva siihen tietyllä selittämättömällä tavalla levittyy, tuntuu kun käteni olisivat vapautuneet sementistä tai niistä olisi irronnut inhottavan tuntuinen kuori. One word: VAPAUS.

.

Jalkakammo.
En pelkää, mutta inhoan jalkoja, eli periaatteessa nilkasta alaspäin. En halua kovin mielelläni nähdä jalkoja saati sitten koskettaa niitä. Yksi ainoista asioista tämän maan päällä joka saa multa sydämen pysähtymään on se kun jonkun jalka, varvas, nilkka... koskettaa mua. Se on jotain niin hirveetä että en osaa yksinkertaisesti kuvailla sitä. En myöskään itse halua koskettaa jalkoja. Jollei jalkoja olisi pakko pestä ja joskus rasvata, en ikinä koskisi omiinikaan. Seuraavaksi mietit haittaako kosketus jos on sukka tai kenkä jalassa? Kyllä haittaa, en siedä sitä silti. Vaikka olisi super paksu joku teräksinen turvakenkä.Jep, haittaa. Jalat ovat ihmisen rumin osa, enkä halua mieluusti olla missään tekemisissä niiden kanssa.

.

Vessojen likaisuuden kammoaminen 
(Ei minun mielestäni outo tapa, mutta joidenkin mielestä kyllä).
Altistan itseäni aika helposti bakteereille. En pelkää jos kasvimaito on mennyt pari päivää aikaisemmin vanhaksi ja leipä on melkein viikon vanhaa. Kunhan haisee/tuoksuu, näyttää ja maistuu turvalliselle. Jos ostan vihanneksia ja ne ovat kotimaisia, ei niitä tarvitse mielestäni jynssätä. Ei ole myöskään paha jos jätän kerrankin koirien tassut pyyhkimättä ja ne tuovat jotain mikrolikaa sisälle. Lista voisi jatkua jatkumista, mutta vessat. Ne ovat sellaiset paholaiset. Kotona vessan kansi täytyy sulkea, myös vieraissa. Jos joku ei sulje kantta, tai huomaan ettei se ole tapana joissain perheissä, on wc pakko vuorata paperilla tai pyyhkiä jollain pesuaineella. Yleisvessat ovat pahin. Siellä en luota mihinkään. Vuoraan koko ympyrän ja kaikki mahdolliset kohdat wc-paperilla etten vain ole missään kosketuksessa wc-pönttöön. Inhottavaa. Tiesittekö, että aina kun vessa vedetään, siellä olleet ulosteet (pikemminkin niiden mikrojäämät) lentävät n. kaksi metriä ilmaan eli ympäri pönttöä ja kaikkea ympärillä olevaa?

.

Polkeminen.
Kun istun, tärisytän ja/tai pyörittelen jalkojani tietämättä. Makoillessani minun on useasti pakko poikaystäväni sanojen mukaan "polkea" esim sohvatyynyjen väliin tai sängyssä hänen allensa. Hinkkaan siis tosiaan jalkojani kankaita vasten, koska se helpottaa jonkinlaista inhottavaa oloa jonka tunnen jalkojeni mitoissa. Olen kuullut että tätä kutsutaan usein nimellä Willis-Ekbomin sairaudeksi, eli tuttavallisemmalla nimellä Levottomat jalat oireryhmä. En koe kuitenkaan tarvetta tehdä asialle lääketieteellisellä kannalla mitään, koska se ei ole vaarallinen kunhan saan nukuttua yms.

.

Tavaroilla on tunteet.
Kaikenlaisten roskien ja tavaroiden heittäminen on joskus mahdottomuus. Jos mietin liian kauan, saatan antaa karkkipaperillekkin tunteet tai liitän siihen liian vahvat muistot jotta voisin hävittää kyseisen asian.

.

Rakkaus kaikkia eläimiä kohtaan
(Ei tosiaankaan outo tapa minusta).
Kuulen usein ystäviltäni, tutuiltani ja keltä lie sitä kuinka he eivät ole tavanneet ketään joka rakastaa eläimiä niin paljon kuin minä. Joskus se on jopa kuulemma ärsyttävää, kun alan lepertelemään ulkona linnuille, etanoille ja ohi kulkeville eläimille. Uskoisin että ainoat eläimet joista en pahemmin välitä ovat punkki (koska se satuttaa omia lemmikkejäni) ja hyttyset. Niiden tappaminen on kyllä melkein mahdotonta, koska minua ottaa sydämestä hävittää eläin sen takia että se elää vain omaa elämäänsä. Voin 99,999999% varmuudella väittää että eläimet ovat minulle tärkeämpiä kuin ihmiset.

.

En (yleensä) halua pelata muiden kanssa pelejä
En halua pelata esimerkiksi kortti-, lauta-, konsoli-, tietokone, sana-, muistipeleja melkein kenenkään kanssa. En pidä siitä, syyt ovat henkilökohtaiset. Kuulen silti usein: "Sä et kyl ikinä pelaa".

.

Olen melkein päihteetön
(En taas koe oudoksi tavaksi, mutta tässä päihdeSuomessamme olen oikea tabu ihmiseksi).
En ole koskaan polttanut, en edes maistanut tupakkaa. Olen ollut kuitenkin melkein koko elämäni passiivinen tupakoitsija koska kaikki muut perheenjäseneni polttavat. En nauti siitä yhtään. Lievä tupakanhaju pelkästään jossain kadulla aiheuttaa massiivisen päänsäryn ja joka huonovointisen olon.
En juo nykyään melkein ollenkaan alkoholia. Viimeisen kahden vuoden aikana alkoholinkäyttöni on loppunut periaatteessa kokonaan ja sitä ennenkin en melkein koskaan juonut itseäni känniin. Satunnaisesti esim kerran puolessa vuodessa voin ottaa kaksi annosta. Syy ei ole se etten kestä alkoholia, että inhoaisin sen makua tai ettei minulla olisi varaa, vaan se etten yksinkertaisesti pidä alkoholista ja sen vaikutuksista ihan yleisesti.
En ole ikinä kokeillut huumeita. Miksi kokeilisin?
En ole ikinä kokeillut nuuskaa, miksi kokeilisin?
Lista voisi jatkua mutta jätetään tämä nyt tähän.

..

Teen ehkä toisen tälläisen, niinkuin part 2, kunhan keksin lisää "outoja" piirteitä. Kiitos lukemisesta!


XOXO

torstai 20. elokuuta 2015

Annabelle's Wigs: Ginger



Kokeilin eilen rajojani ja tein uutta tyyliä uudella peruukilla Annabelle's Wigsiltä ja uusilla piilolinsseillä GEOlensesiltä siitä huolimatta että jokin ötökkä oli puraissut minua silmään viime viikon mökkireissulla ja silmäni tuntuu nyt niin inhottavalta. Olin myös päättänyt tossa pari päivää sitten kokeilla vetää naamakarvani irti kylmävahaliuskalla, jota ei btw ollut tarkoitettu kasvoille. Tulos oli sen mukainen, huulieni reunoista lähti karvojen lisäksi nahat ja näytän nyt poikaystäväni mielestä jokerilta. Meikkivoiteen yms laittaminen oli tuskaa, mutta tälläistä kohtalaista jälkeä sain kuitenkin aikaiseksi!
Tyylin tekeminen oli kaikesta huolimatta kivaa joten harmitus on suuri kun minulla ei ollut tähän tilanteeseen siskoni järjestelmäkameraa käytössä. Kuvat tuli siis otettua ihan vain tabletin etukameralla.

So I tried my limits yesterday when I did a new style with my new wig from Annabelle's Wigs and with new circle lenses from Geolenses regardless that I got a bug bite in my eye at the end of last week when I was at summer cottage, so my eye feels super discomfortable. I also tried to get my "facial hair" off with a hair removal strip, which btw wasn't supposed to be used on your face. Well the results were like that too. When I ripped my tachios off I kinda ripped my skin from my upper lip. My boyfriend actually said that I look like a joker now. So putting on liquit foundatin etc. felt like hell, I actually got something done!


Tää uus super siisti fleda on nimeltään Ginger ja että se on kaunis. Ginger näyttää ihan luonnolliselta päässä ja on todella sileä. Mä vähän niinku vahingossa tein stereotyyppisen porkkanapää ja siniset silmät - lookin, mut onneks siitä tuli kuitenki aika badass!

This new bomb ass babe is called Ginger and she is a beauty. Ginger looks like a natural hair and feels smooth. I accidentally ended up doing stereotypical look with ginger hair and blue circle lenses, but I'm glad it turned out pretty badass!


Piilarit ovat luonnollisesti GEOcoloured lensesiltä ja ne on väriltään Geo Angel Blue. Paketissa ja kotelossa ne näytti ihan kirkkaan vaalean sinisiltä, mutta silmissä väri muuttui sellaiseksi syväksi muttei tummaksi siniseksi. Nää yllätti mut aika hyvin koska oon aina luullu etten pidä sinisistä silmistä, mut tällaiset piilolinssit muutti kyllä mun mielen!
Otin näitä piilarikuvia myös oman hiuspehkon kanssa ja lisäsin peruukin sitten jälkikäteen.



Lenses are naturally from GEOcoloured lenses in a colour Geo Angel Blue. In the box these lenses looked super light blue, but when I put them on it made my eyes deep but not dark blue. I was pretty excited because I thought I didn't like blue eyes but these babes changed my mind!
I took lense photos in my own hair and added the wig afterwards.


lauantai 8. elokuuta 2015

My Circle lenses

Hola!

Last post I made was in finnish so I thought it would be only fair to do one in all english for my english speaking readers.

I actually made a video for this one, so I hope it works.
I am also still sick, so this is a nice way to keep you updated!



I got this case which contains all my lense stuff, and now you can take a look at it with me!
Hope you enjoy. :)


(Video seems to be having a shitty quality so I try to fix it, bear with me!
Fixed!)



XOXO



PS. I also fixed the eyebrow tuto video, which you can find from here: EYEBROW-TIME