maanantai 2. marraskuuta 2015

Ajatuksia vol. 3: Tupakointi

Hei taas!

Aloin tässä miettimään yhtä kiusallista vaivaa joka minulla on. Onneksi nähtävästi en ole yksin tämän vaivan kanssa. Tilastoja tutkiessani näyttäisi siltä että yli 50% suomalaisista kärsii samasta ongelmasta, nimittäin hajuaisti. Aivan kauhean kiusallinen vaiva, varsinkin kun astut kodistasi ulos. 
Koen sääliä ja suurta halua pyytää anteeksi heiltä joihin tämä eniten vaikuttaa. Esimerkiksi tupakoitsijat. Meidän takia he eivät voi enään polttaa missä sattuu. Joskus heidän täytyy siirtyä jopa 20 metrin päähän asuntojen läheltä koska se häiritsee meitä hajuaistin omaavia. Sydämetöntä.


Okei no nyt taitaa olla törkeän sarkastisen mässäilyn raja täynnä. Haluan puhua asiasta tosissani koska se on ollut taas päänsäryn ohella paljon läsnä. 
Tupakoinnin vaikutuksista tupakoitsijaan ja sivullisiin on tehty monia arviointeja sekä tutkimuksia. Olemme kuulleet sellaisia asioita kuin "tupakoinnin haittavaikutukset ovat pahemmat passiivisella tupakoisijalla", tupakoinnin keuhkosyöpäriskit, luonnonvaraisten eläinten kuolemat siihen kun he syövät maahan heitettyjä tupakantumppeja ja terveyskeskuksien seinillä on lappuja joissa pyydetään huomioimaan ihmiset joilla on herkkä hajuaisti koska liiallisen hajuveden käyttö ja tupakan haju voivat laukaista esimerkiksi migreenin. Näitä on kymmeniä enkä aio listata jokaikistä.


Läheiseni ja blogiani lukeneet ovat varmaan perillä siitä etten itse polta, en ole edes maistanut tupakkaa. Syy siihen löytyy monesta asiasta.
1. Tupakka haisee erittäin pahalle, ja uskoisin että maku ei ole mansikkainen.
2. Olen keskittynyt terveystiedontunneilla tupakoinnin terveysvaaroihin.
3. Koko perheeni tupakoi, joten uskon että minulla on matala kynnys jäädä päihteeseen koukkuun ja korkea kynnys päästä irti.
4. En ole rahakkaimmasta päästä ja lääkäreiden tämän vuoden laskelmien mukaan 1 aski tupakkaa päivässä maksaa 2190 euroa vuodessa ja 30 vuoden tupakointi maksaa 65 700 euroa.
5. Tupakointi ei ole esimerkki jota haluan siirtää ympärilläni oleviin.


Vaikka tupakointi onkin edelleen hyväksytty, ellei jopa arkipäiväinen tapa kuin aamupalan syöminen, on se selkeästi menettänyt "siisteyttään". Monella on oikeasti ymmärrettäviä syitä miksi he ovat tupakoinnin aloittaneet ja miksi se tuntuu edelleen hyvältä ja turvalliselta.  Myös sellaisia jotka hieman häpeävät sitä kuinka vaikeaa tupakasta on päästä irti ja menevät nurkan taakse polttamaan jottei siitä koidu vaivaa muille. Minulta riittää kaikki myötätunto heille vaikka tupakkaa inhoankin. Toisen huomioonottaminen on yhtä tärkeää kuin itsellensä anteeksi antaminen. 
Paljon on kuitenkin vielä "mä saan tehä mitä mä haluun", "koska mä voin" -asenteisia jotka pistävät tupakaksi keskellä katua jonkun edessä jonka viimeinen asia mitä hän haluaisi haistella raikkaan ilman sijaan olisi tupakka.

Vaikka joitain oma terveys ei kiinnosta, miettikää heitä joilla on se herkkä hajuaisti ja päänsärky-alttius, heitä jotka ovat tupakoinnin lopettaneet ja heillä on vaikeuksia päästä eroon vieroitusoireista, raskaana olevat joiden pahoinvoinnit ovat miltein sietämättömiä mutta pakko toimia arjen mukana, astmasta kärsiviä ja pahoista allergioista kärsiviä, lapsia ja eläimiä joiden keho ei edes kestä myrkyllistä savua ja niin edespäin. 

Minua oikeasti jopa jännittää astua ovesta ulos kun päänsärkyni menee 0-10 asteikolla kuutosessa ja sitten bussiin istuessani edessäni on ketjupolttaja joka ei ole tuulettanut takkiaan kuukauteen ja päänsärkyni räjähtää salamana kymppi plussaan. En usko olevani ainoa. 



Huomioikaa kanssaeläjiänne





XOXO



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti