maanantai 16. marraskuuta 2015

Kun numerot ovat itsetunto

Minulla tuli jokin aika sitten Facebookkia selatessani vastaan teksti jossa kerrottiin jonkun instagram mallin/julkkiksen lopettaneen nettielämänsä kokonaan. Itse henkilöähän en tiennyt, mutta päätin uteliaisuudesta katsoa hänen videonsa jossa hän kertoo miksi hän lopettaa ja miten siihen on päädytty.
Se miksi koen tärkeäksi kirjoittaa tästä ei ole henkilö vaan itse aihe. Nämä asiat hyppivät tietyin väliajoin kaikkialla joten ehkä on aika että käyn suoraan kiinni.

Tässä kuitenkin vielä linkkiä kyseiseen videoon jos joku haluaa katsoa Essena O'Neillin ''puheen'': https://youtu.be/gyI2Sugw6Yc


Vaikka sanonkin usein itselleni sekä muille että sometilini ovat vain ja ainoastaan itseäni varten, valehtelen jossain määrin. En tahalleen, koska se miksi olen niitä tehnyt on se että tykkään viettää aikaani netissä, tykkään tehdä omia juttujani ja laittaa niistä kuvaa nettiin yms
Se mihin se on mennyt ei ollut suunnitelmissa. 
Numerot merkitsevät kaikkea. 


En haluaisi stressata siitä kuinka monta tykkäystä kuvani saa. Tuleeko vai lähteekö minulta seuraajia. Onko minulla tarpeeksi aktiviteettia tileilläni jotta ihmiset pysyvät kiinnostuneina? Tuntemattomien ihmisten mielipiteet ovat alkaneet määrätä monia kokemistani tunteista. Saatan tuntea epäonnistumista sillä että minulle tuli päivän päätteeksi 10 tykkäystä liian vähän tai kun menetän seuraajan. Sillä voi olla todella alakuloinen vaikutus mielialaani.

Jossain kohdassa se raja missä katsoo että: okei kuvani tästä meikistä ovat nähty, se on kivaa ja sen välillä jossa katson: eikä, tästä ei tykätty tietyn vertaa, en ole tarpeeksi hyvä sumentui. 
Hoen itselleni koko ajan ettei sillä ole minulle merkitystä tykkääkö joku minun aikajanastani vai ei. Kuitenkin, kun katsoin Essenan videon tajusin että kyllä se ajatus piilee minullakin että haluan hyväksyntää. En ehkä yritä näyttää siltä että minut hyväksyttäisiin, en ehkä yritä miellyttää muita mielipiteilläni tai muuta vastaavaa, mutta silti petyn kun joku ei jaksakkaan katsoa minua enään.

Asia omalla kohdallani on paljon monipiippuisempi kuin annan tässä ymmärtää, mutta pointtina on se että jokaisen sosiaalisen median käyttäjän tulisi pysähtyä hetkeksi ja miettiä; onko netissä ololla vaikutusta siihen miten vietät päiväsi? Onko sillä vaikutusta siihen miten pukeudut, vaikuttaako se mielialaasi, ajankäyttöösi, onko sillä vaikutusta ihmissuhteisiisi, pelkäätkö enemmän menettäväsi tilisi (tykkäykset, seuraajat, sponsorit ja kuvat) kuin sitä että menetät oikeasti kosketeltavissa olevan elämän. Oletko menettämässä itsesi siksi että yrität koko ajan olla täysin joku muu?

En voi toistaa tarpeeksi että minä tunnustan tämän. Herään useasti päivän aikana siihen että stressaan sitä että olenko netissä liian tylsä, näytänkö liian lihavalta kuvissa, vaikuttaako se tykkäysten ja seuraajien määrään jne. Minun persoonassani keikkuu ikävästi se että haluaisin miellyttää muita enemmän kuin itseäni. En valehdella muille, vaan miellyttää. En esimerkiksi väitä tykkääväni lihansyönnistä siksi että joku hyväksyisi minut. Se on valehtelua, mutta haluan löytää kymmenistä eri selfiestä sen jossa leukani ei näytä niin isolta että kukaan vaan ei pääse tuomitsemaan minua. Yritän siis olla miellyttävä muiden silmään.

Olen ollut aika kauan "erikoisen" näköinen. Se on minun juttuni, se on se mistä itsessäni pidän. Meikkaus- ja hiustyylini. Muuten omaan todella huonon itsetunnon ja mikään ei kelpaa minulle itsessäni. Siksi olen varmaankin alitajuisesti hakenut sitä positiivista palautetta muualta niin että oma arvoni on oikeasti välillä riippuvainen siitä.

Tämän tajuaminen ei aiheuta minussa ihmeparantumista, mutta olen poistanut joitakin tilejä kuten ask.fm etten olisi niin riippuvainen somehuomiosta. Olen myös päättänyt yrittää parhaani muuttaa tapaani olla instagramissa ja täällä. En käytä kaikkia varojani jotta saisin hyvän kameran, en käytä päivää/päiviä siihen että minusta saisi hyvän kuvan jonka voisin postata ja toivoa parasta.

Nyt minun tekee mieli vain kirjoittaa ja laittaa jotain randomia nettiin. En päänsärkyjeni, raha tilanteen, kissani sairastumisen tai muidenkaan asioiden takia jaksa panostaa meikkauksiin ja hiuksiin. 

Uskon ettei tämä miellytä monia koska blogiani ja instagramiani seurataan yleisesti sen takia että "meikkaan". Kun sitä ei tule tarpeeksi niin seuraajatkin katoavat. No mutta antaa kadota. Tämä on hyvä harjoitus siihen että opin joku päivä olemaan välittämättä niistä numeroista.

Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville!


XOXO

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti